Asunnon vuokraus
Vuokrasopimus
Vakuus
Viivästyskorko & irtisanomislomake
Vakuutus
Riitojen ratkaisu
Asuinhuoneiston tavanomainen kuluminen ja asunnon siivous
ASUNNON VUOKRAUS
Kaikki merkittävät vuokranantajat ovat netissä. Hae esim. Googlesta www.google.com hakusanalla ”vuokra-asuntoja” tai mene www.asuminen.fi –sivustolle.
Katso vinkkimme turvalliseen asunnonvuokraukseen
Vuokranantaja vuokraa itse
Vuokranantaja vuokraa huoneistoaan usein itse. Vuokranantaja tietää tekemänsä remontit ja yleensä osakkaana hyvin selvillä myös taloyhtiössä suunnitteilla olevista remonteista. Vuokranantajan avuksi on markkinoilla monia oppaita sekä erilaisia neuvontapalveluja.
Suomen Vuokranantajat neuvovat omia jäseniään puhelimitse asunto-osakeyhtiöihin, vuokraukseen ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä sekä järjestävät koulutustilaisuuksia - www.vuokranantajat.fi .Kiinteistöliitolla on kaikille avoin maksullinen puhelinpalvelu erityisesti asunto-osakeyhtiöihin liittyvissä kysymyksissä sekä maksuton puhelinneuvonta omille jäsenilleen www.kiinteistoliitto.fi
Välittäjän käyttö
Vuokranantaja ratkaisee hoitaako hän vuokraamisen itse vai käyttääkö välittäjää, samoin vuokralainen asuntoa etsiessään. Sekä vuokranantaja että asunnon hakija voivat tehdä kirjallisen toimeksiannon välittäjälle. Nykyisen välittäjälainsäädännön mukaisesti toimeksiannon tekijä vastaa välityspalkkion suorittamisesta. Välittäjän toimintaa säädellään laissa kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä 1074/2000.
FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 15.12.2000/1074
Välittäjän tehtävänä on hoitaa huoneiston näytöt vuokralaiselle, saattaa vuokrasopimuksen osapuolet yhteen sekä auttaa vuokrasopimuksen laatimisessa. Välitysliikkeen on suoritettava välitystehtävä ammattitaitoisesti, huolellisesti ja hyvää välitystapaa noudattaen sekä ottaen huomioon toimeksiantajan ja myös tämän vastapuolen edut.
Vuokralainen, vuokrakohteen valinta ja huoneistoon tutustuminen
Vuokralainen valitsee asunnon kodikseen. Tärkeitä seikkoja ovat huoneiston kunto, vuokran määrä sekä vuokrasuhteen turvallisuus ja pysyvyys. Selvitä vuokranantajalta onko huoneisto tarkoitus myydä ja/tai onko kohteeseen tulossa remontteja, jotka vaikuttavat huoneiston käyttöön. Tällaisia remontteja ovat esim. julkisivu-, parveke- putkiremontit.
Vuokralainen valitsee asunnon kodikseen. Tärkeitä seikkoja ovat huoneiston kunto, vuokran määrä sekä vuokrasuhteen turvallisuus ja pysyvyys. Selvitä vuokranantajalta onko huoneisto tarkoitus myydä ja/tai onko kohteeseen tulossa remontteja, jotka vaikuttavat huoneiston käyttöön. Tällaisia remontteja ovat esim. julkisivu-, parveke- putkiremontit.
Vuokralainen valitsee asunnon tarpeidensa mukaan. Usein valintaan vaikuttaa monet huoneiston ulkopuoliset asiat kuten etäisyys bussipysäkiltä, ja arjen kulkuyhteydet. Kauppojen, koulujen, päiväkotien, harrastusten ja muiden palvelujen helppo saavutettavuus helpottaa arkea.
Sijainnin lisäksi vuokralaiset antavat arvoa vuokrasuhteen pysyvyydelle ja asumisen turvallisuudelle.
Huoneiston ja taloyhtiön kunnolla on merkitystä vuokratasoa määriteltäessä. Pesutupa, kuivaushuone, kylmäsäilytystilat kuten myös autopaikoitus ja kiinteät laajakaistayhteydet voivat olla päätöksenteossa merkittävässä asemassa.
Huoneistoon tutustuessa on hyvä katsoa kaikki huoneet. Pääsääntöisesti vuokra-asunnossa olevat kodinkoneet (liesi & jääkaappi – pakastin) kuuluvat vuokrasuhteeseen ja niiden voi olettaa toimivan. Esittelytilanteessa vuokranantajan (tai välittäjän) on huolehdittava, että valaistus on riittävä, kun huoneistoon tutustutaan.
Tutustumisen yhteydessä on hyvä kiinnittää erityistä huomioita ympäristöstä kuuluviin ääniin sekä mahdollisiin huoneistoon kulkeutuviin hajuihin ja käryihin (tupakointi, ravintolat).
Selvitä tarvitessasi myös kuuluuko huoneistoon ulkopuolisia säilytystiloja (kellari- tai vinttikomeroa) ulkoiluvälinevarastoa, pesutupaa tai saunaa, autopaikkaa tai autotallia.
VUOKRASOPIMUS
Vuokrasopimus on aina syytä tehdä kirjallisena. Älä luota suulliseen sopimukseen. Sopimukseen tulee kirjata kaikki sopimanne ehdot. Mikäli vuokrasuhteen aikana ehtoja muutetaan, on muutos kirjattava ylös. Jos valmiit lomakkeet tuntuvat ”ahtailta” käytä niitä muistilistana ja kirjoita itse sopimus. Tilan puute ei ole hyvä syy tehdä epäselvää sopimusta tai jättää sovittuja asioita kirjaamatta.
Vuokrauksessa tarvittavat lomakemallit kirjakaupoista, asiakirjaoppaista tai internetistä.
Vuokrasopimuksessa yksilöidään vuokralainen ja vuokranantaja yhteystietoineen. Yhteystiedoista kannattaa mainita osoitteen lisäksi myös puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite. Sopimukseen kannattaa kirjata yhteydet, joita halutaan käytettävän selvitettäessä vuokrasuhteeseen liittyviä epäselvyyksiä, ilmoitetaan vioista sekä mihin voi toimittaa irtisanomisilmoituksen. Ulkomailla olevan vuokranantajan tavoittaminen ilman tarkkoja yhteystietoja on vaikeata. Mikäli huoneisto vuokrataan kalustettuna, on hyvä tehdä kalusteluettelo vuokrasopimuksen liitteeksi.
VUOKRASOPIMUKSESSA SOVITTAVIA ASIOITA
Vuokra-aika
Vuokra suhteen kestosta voidaan sopia. Vaihtoehdot ovat toistaiseksi jatkuva sopimus tai määräaikainen sopimus. Toistaiseksi jatkuva vuokrasopimus jatkuu jommankumman osapuolen tekemään kirjalliseen irtisanomiseen. Vuokranantajan puolelta irtisanomisaika on 3 kuukautta alle vuoden kestäneessä vuokrasuhteessa ja vähintään vuoden kestäneessä vuokrasuhteessa 6 kuukautta. Vuokralaisen irtisanomisaika on vuokrasuhteen kestosta riippumatta 1 kuukausi. Irtisanomisajat ovat lakisääteisiä. Vuokranantajan irtisanomisaikoja ei voida sopimuksella lyhentää eikä vuokralaisen irtisanomisaikoja pidentää.
Mikäli vuokrasuhteen osapuolet haluavat turvata vuokrasuhteen keston omalta kannaltaan riittäväksi, voidaan ensimmäinen mahdollinen irtisanomispäivämäärä sopia. Osapuolet voivat esimerkiksi sopia ensimmäiseksi irtisanomispäiväksi 1.9.2011. Tällöin irtisanomisilmoitus voidaan päivätä aikaisintaan 1.9 ja irtisanomisaika alkaa syyskuun viimeisestä ja päättyen lokakuun loppuun vuokralaisen ollessa irtisanojana. Vuokranantajan sanoessa irti vuokrasuhde päättyisi maaliskuun lopussa edellyttäen, että vuokranantajan irtisanomisaika on 6 kuukautta.
Määräaikaisessa vuokrasopimuksessa sovitaan jo sopimusta tehtäessä vuokrasuhteen alkamis- ja päättymispäivä. Määräaikainen sopimus päättyy ilman erillisiä toimenpiteitä, kun määräaika kuluu umpeen. Määräaikainen vuokrasopimus sitoo molempia vuokrasuhteen osapuolia. Määräaikaista vuokrasopimusta ei voi keskeyttää ennen määräajan umpeen kulumista muutoin kuin osapuolten yhteisellä sopimuksella. Määräaikaista vuokrasopimusta harkitessasi mieti, voitko asua ja myös maksaa vuokran koko vuokrasuhteen ajalta.
Vuokra
Vuokran maksaminen on vuokralaisen päävelvollisuus. Rahassa suoritettava vuokra on maksettava kuukauden toisena päivänä, jollei ole muuta sovittu. Jos kuukauden toinen päivä on lauantai tai pyhäpäivä, eräpäivä on seuraava arkipäivä. Vuokranmaksupäivänä vuokra tulee suorittaa vuokralaisen tililtä, sen ei tarvitse eräpäivänä olla vuokranantajan tilillä.
Ellei sopimuksessa ole mainittu erilliskorvauksista, katsotaan vuokran sisältävän korvauksen esim. vedestä.
Vuokran määrästä käydään neuvottelua usein jo huoneiston näyttövaiheessa. Hyväkuntoinen huoneisto on aina kalliimpi kuin huonokuntoinen. Myös asunnon sijainnilla on merkitystä vuokramäärityksessä. Vuokralaisen ottaessa huoneiston kunnossapitovastuita harteilleen, tulee tämän näkyä myös vuokran määrässä.
Vuokran tarkistaminen
Vuokrasopimusta tehdessä sovitaan vuokran korotusperusteesta. Yleisimmät tarkistamisperusteet ovat prosentti- tai indeksikorotus, porrasvuokra tai sitominen hoitokuluihin. Yleisesti käytetään vuokran sitomista elinkustannusindeksiin. Aravavuokratalojen vuokranmääritys perustuu aravarajoituslain 7 §:ään ja korkotukilain 13 §:ään. Vuokralaisilta saa periä asuinhuoneistosta vuokraa enintään määrän, joka tarvitaan muiden tuottojen ohella aravavuokra-asuntojen sekä niihin liittyvien tilojen rahoituksen ja hyvän kiinteistönpidon mukaisiin menoihin (omakustannusperiaate).
Yleisin vuokrantarkistusehto on indeksiehto. Se tarkoittaa sitä, että vuokra on sidottu johonkin indeksiin, joka seuraa taloustilanteen ja elämiskustannusten kehitystä. Yleisimmin käytetyt indeksit ovat elinkustannus- ja kuluttajahintaindeksit, joiden muutosten perusteella vuokra tarkistetaan kerran vuodessa.
Indeksitarkistus lasketaan siten, että indeksin pisteluvuista saatu suhdeluku kerrotaan alkuperäisellä vuokralla, jolloin saadaan uusi vuokra. Tarkistusajankohdan pisteluku jaetaan siis sopimuksen tekohetken pisteluvulla seuraavasti:
Esimerkki: 1663(tarkistusajankohdan lukema) / 1621(sopimuksen tekohetken pisteluku) = 1,026 (suhdeluku)
Näin saatu suhdeluku kerrotaan alkuperäisellä vuokralla, jolloin saadaan uusi vuokra.
Esimerkki(jatkoa):
1,026 (aiemmin saatu suhdeluku) x 500e (alkuperäinen vuokra) = 513e (uusi, tarkistettu vuokra)
[takaisin ylös]
VAKUUS
Mikä on vakuus?
Vakuus on pantti, joka luovutetaan vastapuolen haltuun sopimusehtojen täyttämisen turvaamiseksi.
Useimmiten vuokrasuhteessa vuokralainen antaa vakuuden vuokranantajan haltuun vuokranmaksun ja huoneiston hyvän hoidon turvaamiseksi.
Vakuus luovutetaan vuokranantajalle huoneiston hyvän hoidon ja kunnon varmistamiseksi. Ennen sisään muuttoa on vuokrasuhteen osapuolten hyvä käydä huoneiston kunto yhdessä läpi. Varsin hyvän lopputuloksen saa valokuvaamalla huoneiston kuntoa ja kirjaamalla muistiin huoneistossa jo olevat asumisen jäljet.
Vakuus on vuokralaisen omaisuutta koko vuokrasuhteen ajan. Vuokranantajan on säilytettävä vakuus siten, että se on erotettavissa vakuuden saajan (vuokranantajan) muusta omaisuudesta vuokrasuhteen päättyessä.
Vakuutta ei saa käyttää normaalista asumisesta ja normaalista kulumisesta aiheutuvien vikojen korjaamiseen.
Vakuus on palautettava vastapuolelle välittömästi ja täysimääräisenä vuokrasuhteen päätyttyä, jos täyttämättömiä velvoitteita ei ole.
Kuinka suuri voi vakuus olla?
Vakuuden määrä voi enimmillään olla kolmen kuukauden vuokranmäärää vastaava summa. Jos vuokra vuokrasuhteen alkaessa on 620 €, on suurin mahdollinen vakuus 1.860 euroa. Vakuuden määrä voi olla myös pienempi summa.
Miten vakuus kannattaa toimittaa?
Vuokrasuhteessa annettavan vakuuden toimittamismuoto on sopimuksen alainen asia.
Rahana toimitettava vakuus kannattaa aina pyrkiä toimittamaan vuokralaisen nimellä olevalle tilille, jolloin tilin korkohyöty tulee vuokralaisen hyväksi.
Jos rahat laitetaan vuokranantajan nimellä olevalle tilille, on hyvä sopia siitä, että summalle kertynyt korko lisätään tilin pääomaan, jolloin vakuuden määrä nousee vuokrankin korottuessa. Vuokrasuhteen päättyessä korkohyvitys palautetaan vakuuden myötä vuokralaiselle.
Tilin varojen käyttö muuhun tarkoitukseen kuin vakuuksien säilyttämisen on lain vastaista. Varoilla ei saa edes tilapäisesti parantaa vakuudenhaltijan (vakuuden saajan / vuokranantajan) maksuvalmiutta.
Vakuutta ei tule koskaan luovuttaa vuokranantajan haltuun ennen huoneistoon tutustumista!
Vakuuden käyttö
Vakuus palautetaan vuokralaiselle vuokrasuhteen päätyttyä. Ennen vakuuden palauttamista vuokrasuhteen osapuolten tulee sopia yhteinen aika lopputarkastukselle. Lopputarkastus tehdään huoneistossa, kun huoneisto on sekä tyhjennetty että siivottu.
Hyvä vuokratavan mukaan vuokralaisen tulee viedä kaikki irtainomaisuutensa pois huoneistosta sekä puhdistaa pinnat.
Mikäli esim. loppusiivous on tehty huolimattomasti ja asunto on edelleen likainen, voi vuokranantaja pidättää vakuudesta osan siivouskulujensa kattamiseksi.
Vuokranantajan tulee yksilöidä vuokralaiselle mihin tarkoitukseen vakuutta on käytetty ja esittää perusteet vakuuden käytöstä työmäärän ja materiaalin osalta.
.
VIIVÄSTYSKORON LASKEMINEN
Oheisesta linkistä löydät ohjeet, joilla voit laskea viivästyskoron myöhästyneelle vuokralle.
Viivästyskoron laskeminen - ohje
VUOKRASOPIMUKSEN IRTISANOMISILMOITUS
Vuokrasopimus tulee aina irtisanoa kirjallisesti. Irtisanomisilmoitus tulee aina toimittaa kirjallisena siten, että sen vastaanottaminen voidaan varmistaa. Pelkkä tekstiviesti tai tekstiviesti ei siis kelpaa, kuten ei myöskään kirjattu kirje. Yksi mahdollisuus on käyttää haastemiestä. Irtisanomisilmoitus on todisteellisesti toimitettu myös mikäli vastaanottaja kuittaa sen vastaanotetuksi tai sivullinen todistaja todistaa vastaanoton. Todistajaksi kannattaa valita ennemmin vaikkapa naapuri tai talonmies kuin oma puoliso. Myös saantitodistuskirjeellä lähetetty irtisanominen on riittävä, mikäli vastaanottaja kuittaa saaneensa irtisanomisilmoituksen.
Olemme laatineet valmiin pohjan, jolla voit laatia irtisanomisilmoituksen. Täytä merkityt kentät tietokoneella, tulosta ja toimita yllä mainittujen ohjeiden mukaisesti vuokranantajalle.
VAKUUTUS
Vaikka vuokrasopimuksessa ei olisi sovittu vakuutuksen ottamisesta, kannattaa vuokralaisen ottaa kotivakuutus. Kotivakuutuksella vuokralainen vakuuttaa huoneistossa tai varastotiloissa olevan omaisuutensa esimerkiksi vesi- tai palovahinkojen sattuessa. Kiinteistöjen vakuutukset eivät korvaa asukkaiden irtaimistoille sattuneita vahinkoja.
AVAIMET
Huoneistoa vuokrattaessa tulee vuokralaiselle luovuttaa riittävä määrä avaimia. Avaimia pitää olla käytössä vähintään yhtä paljon kuin huoneistossa asukkaita. Avainten luovutuksesta ja palautuksesta on hyvä tehdä kuitti, josta ilmenee avainten lukumäärä. Avaimia pitää käsitellä huolellisesti. Avaimiin ei pidä laittaa tunnisteita kuten nimeä ja osoitetta. Avainten häviäminen ei automaattisesti johda lukkojen sarjoitusvelvollisuuteen.
[takaisin ylös]
RIITOJEN RATKAISU
Huoneenvuokrasuhteeseen liittyvissä ristiriidoissa on useampia teitä löytää ratkaisu. Asiasta neuvotteleminen ja yhteisymmärryksen löytäminen on osapuolten kannalta ehdottomasti edullisin ja joustavin ratkaisu.
Erimielisyyden tai riitatilanteen ilmentyessä on hyvä aina tarkistaa vuokrasopimus, josta saattaa löytyä asiaan lisätietoa.
Sopimusehdon tulkinta saattaa olla osapuolille epäselvää, jolloin voi olla yhteydessä neuvontaa antaviin järjestöihin saadakseen lisätietoja (Vuokralaiset VKL ry, Suomen Vuokranantajat SVA ry). Neuvontaan soittaessa ota sopimus käsille, sitä voidaan tarvita.
Mikäli osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen neuvonnankaan jälkeen, voidaan asia viedä käräjäoikeuden käsiteltäväksi tai kuluttajariitalautakunnan tutkittavaksi.
KULUTTAJANEUVONTA
Kuluttajaneuvonnan rahoitus ja järjestäminen siirtyvät 1.1.2009 lähtien kunnilta valtiolle. Samalla kuntien päätoimiset kuluttajaneuvojat siirtyvät maistraattien palvelukseen. Kuluttajaneuvonnan tehtävät säilyvät kuitenkin ennallaan.
Kuluttajaneuvonta antaa kuluttajille ja elinkeinonharjoittajille tietoja ja neuvontaa kuluttajalle merkittävistä asioista sekä kuluttajan oikeudellisesta asemasta.
Kuluttajariitalautakunta (www.kuluttajariitalautakunta.fi)
Kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi ei voi viedä seuraavia asioita:
huoneiston luovutus väliaikaisesti toisen käyttöön
vuokraoikeuden siirto perheenjäsenelle
vuokrasuhteen jatkuminen vuokralaisen kuoltua
irtisanomisen julistaminen tehottomaksi
muuttopäivän siirtäminen
jälleenvuokralaisen oikeus jatkaa vuokrasopimusta
Kun haluaa viedä asian tutkittavaksi kuluttajariita lautakuntaan, löytyy osoitteesta www.kuluttajariita.fi tarvittavat lomakkeet:
Valitus vuokrasuhteesta, vuokra-asunnon välityksestä, asumisoikeuden luovutuksesta
Kuluttajariitalautakunnassa asioiden käsittely etenee seuraavasti:
Valittava osapuoli tekee kirjallisen valituksen, joka kirjataan saapuneeksi.
Esittelijä perehtyy asiaan ja lähettää vastapuolelle vastauspyyntö (sisältää kopion valituksestasi)
Vastapuolen vastaus toimitetaan Sinulle
Vastauksesi toimitetaan vastapuolellsi
Lautakunta hankkii tarvitessaan mahdollisia asiantuntija lausuntoja
Esittelijä laatii asiaa käsittelevälle jaostolle ratkaisuehdotuksen.
Jaosto päättä kokouksessaan ratkaisusuosituksesta.
Kuluttajariitalautakunta on edullinen tie asian hoitamiseksi.
KÄRÄJÄOIKEUS
Riita-asia tulee vireille, kun kantajan lähettämä kirjallinen haastehakemus saapuu käräjäoikeuden kansliaan
Haastehakemuksessa kantaja esittää, mitä hän vaatii vastaajalta ja millä perusteella. Haastehakemukseen on liitettävä se sopimus tai muu asiakirja, johon vaatimus perustuu.
Haastehakemuksen tutkimisen jälkeen käsittelijä antaa haasteen, jossa hän kehottaa vastaajaa määräajassa vastaamaan vaatimuksiin kirjallisesti.
Käräjäoikeus lähettää haasteen vastaajalle postitse tai sen tuo haastemies.
Jos vastaaja vastustaa kannetta, käsittelyä jatketaan suullisessa valmistelussa. Tämä tapahtuu valmisteluistunnossa, johon riidan osapuolet kutsutaan.
TAI
jos vastausta ei ole saapunut, käräjäoikeus ratkaisee asian valmistelua jatkamatta. Tässä tapauksessa ratkaisun nimi on yksipuolinen tuomio ja se annetaan käräjäoikeuden kansliassa ilman, että kantajaa tai vastaajaa tarvitsee kutsua oikeuden istuntoon
Riita-asian pääkäsittely
Pääkäsittelyn aluksi puheenjohtaja kertoo, mihin asian valmistelussa on päädytty ja mitä osapuolet ovat vaatineet. Sen jälkeen kantajan ja vastaajan vuorollaan pitää tarkemmin perustella vaatimuksensa.
Riita-asian ratkaisu
Riita-asiassa ratkaisu annetaan joko heti istunnon jälkeen tai myöhemmin kansliassa, jolloin ratkaisu on siellä asianosaisten luettavissa. Ratkaisun nimi on tuomio tai päätös.
Ratkaisuun tyytymätön saa hakea siihen muutosta hovioikeudelta.
Lisätietoja käräjäoikeuden käsittelystä löytyy osoitteesta www.oikeus.fi/5882.htm
Mitä on tavanomainen kuluminen?
Kuluttajariitalautakunnan päätökset, luonnollinen kuluminen tiivistelmät




