Asuminen vuonna 2030

 

Vaalit lähestyvät. Asuntomme-lehti kysyi puolueilta, mikä asumisessa on muuttunut reilun kymmenen vuoden kuluttua. Tässä vastaukset puolueilta, jotka vastasivat kyselyyn.

 

KESKUSTA

Asumisen muodot moninaistuvat ja asuminen kehittyy myös palveluna. Asumisessa korostuu yhteisöllisyys ja ympäristö, osana asumisviihtyvyyttä. Puurakentaminen valtaa alaa ja tulevaisuudessa voimme asua terveellisesti ja turvallisesti.  Asuntojen rakentamisessa otetaan huomioon  yhä enemmän ihmisten tarve nauttia puhtaasta suomalaisesta luonnosta ja päästä kävellen metsään.

Terveyden kannalta turvataan puhdas sisäilma rakentamisen aikaisella kosteudenhallinnalla,  hyvällä ilmanvaihdolla ja vähäpäästöisillä rakennusmateriaaleilla. Tulevaisuuden hyvä koti on myös energia- ja materiaalitehokas.

KOKOOMUS

Asuminen on muuttunut ympäristöystävällisemmäksi. Kotimaista puuta käytetään enemmän ja energiasäästöratkaisujen myötä myös lämmityskustannukset ovat pienemmät. Kasvukeskuksissa on saatavilla paljon asuntoja, mikä on taittanut asumiskustannusten nousun. Lisäksi varainsiirtovero on poistettu, mikä helpottaa asunnon vaihtamista elämäntilanteen mukaan

KRISTILLISDEMOKRAATIT

Rakentamisessa käytetään nykyistä enemmän puuta. Samalla tulee uusia energiatehokkuutta lisääviä ratkaisuja. Yhteisöllisyys huomioidaan entistä enemmän rakentamisessa ja asuinrakennuksissa on entistä enemmän yhteiskäytössä olevia tiloja. Älykkäät energiaverkot ja hajautettu energiantuotanto sekä akkutekniikan kehittyminen ovat tehneet asuinnoista entistä energiaomavaraisempia.

PERUSSUOMALAISET

Asuminen on kotitalouksien suurin menoerä, mutta silti siitä puhutaan yllättävän vähän. Asuntojen lisäämistarpeesta ollaan eri mieltä, sillä osa hyötyy niukkuudesta. Kun hyvien, kysyttyjen paikkojen kasvua rajoitetaan ja siellä on vähän asuntoja tarjolla, silloin syntyy kierre, jossa hinnat nousevat.

Toivottavasti vuonna 2030 ymmärretään, miten iso vaikutus asumisen hinnalla on kansantalouteen. Reseptimme on älyttömästi tonttimaata lisää, ei rajoiteta täydennysrakentamista ja asuntotarjonnan raju lisääminen. Näiden kolmen yhdistelmä pudottaisi myös vanhojen vuokra-asuntojen vuokria. Vuokra-asuntojen kokonaistarjonnan määrä on ratkaisevassa roolissa vuokra-asumisen hinnan osalta.

Lisäksi Suomen olosuhteissa asuntojen lämmittäminen yksinkertaisesti kuluttaa paljon energiaa, ja maan sisäiset etäisyydet ovat pitkät. Liikkumisen ja energian hinnan vaikutukset asumisen kalleuteen tulee ymmärtää. Ratkaisuna ei voi olla se, että kaikesta asumisesta tehdään ilmastopolitiikan nimissä roimasti kalliimpaa vuoteen 2030 mennessä, jolloin veronmaksajan kontolle jäävät paitsi omat kasvaneet asumiskustannukset myös alati kohoavat asumistukikustannukset.

RKP – SFP

Yksityisen ja julkisen raja muuttuu. Asunnossa on ehkä vain se oleellinen ja elämä tapahtuu asuintalon yhteistiloissa. Asuminen on moduläärista ja pitkälti esivalmistettua, mikä pudottaa rakentamisen hintatasoa. Tietoisuus rakentamisen ja rakennusten hiilijalanjäljestä on kasvanut ja johtanut siihen, että puurakentaminen erityisesti suomessa on kasvanut voimakkaasti.  

SDP

SDP:n tavoitteena on, että ihmiset tulevat nykyistä paremmin toimeen ja että asumiseen käytettävien menojen osuus ihmisten tuloista on pienentynyt nykyisestä. Asuntomarkkinat ovat nykyistä paremmin tasapainossa eri puolilla Suomea ja asumisen hintakehitys on vakaata.

Kohtuuhintaisia asuntoja on nykyistä enemmän. Kohtuuhintaisuus on vahvistunut myös omistusasumisessa. Asuntojen energiatehokkuus on parantunut ja asuntokanta kuluttaa vähemmän energiaa kuin nyt. Asunnottomuus on poistettu vuoteen 2030 mennessä. Asuntopolitiikka on nykyistä pitkäjänteisempää ja ennustettavampaa.

SDP:n politiikan yksi keskeinen ajatus on, että infrastruktuuri palvelee asumista, työssäkäyntiä, vapaa-aikaa ja elinkeinoelämää. Kasvukeskukset toimivat kasvun moottoreina ja niiden menestys luo hyvinvointia myös harvaan asutuille alueille.

Kaupunkiseutuihin panostetaan vahvemmin ja kehitetään seutupolitiikkaa, jolla tuetaan seutukaupunkeja ja -kuntia yksilöllisesti. Suomen kasvukeskukset yhdistävät voimavarojaan, missä myös liikenteen infrastruktuurilla on iso merkitys. Järkevällä asumisen, liikenteen ja maankäytön politiikalla voimme luoda elinvoimaisia alueita, joiden välillä pendelöinti on sujuvaa ja työssäkäyntialueet laajoja.

VASEMMISTOLIITTO

Vuonna 2030 asumisen hinta on saatu kuriin riittävällä kohtuuhintaisten asuntojen tuotannolla ja väliaikaisella 2020-luvun vuokrankorotusjarrulla, joka säädettiin markkinavuokrien hillitsemiseksi.

Voimassa on uusi asumistakuulaki, jolla on taattu jokaiselle oikeus turvalliseen, kohtuuhintaiseen asuntoon asunnottomuuden sattuessa.

Vuonna 2030 lainsäädäntöä on korjattu siten, että vuokrasopimuksen heikomman osapuolen, eli vuokralaisen oikeudet ja irtisanomissuoja on turvattu etenkin vuokrankorotustilanteissa nykyistä vahvemmin.

Vuonna 2030 ollaan toteutettu jo vuosikymmenen ajan uutta politiikkaa, jossa tukemalla muun muassa raiteilla kulkevaa joukkoliikennettä on mahdollistettu fiksu kaupunkisuunnittelu ja lisää kohtuuhintaisia asuntoja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle.

VIHREÄT

Jos asuntopolitiikassa onnistutaan hyvin asunnottomuus poistuu Suomesta 2020-luvun aikana. Asuntotuotanto on vastannut kysyntään niin, että kohtuuhintaista vuokra- ja omistusasumista on tarjolla myös suurilla kaupunkiseuduilla. Myös puurakentamisen osuus kerrostalotuotannosta on noussut merkittävästi ja uusia yhteisöllisiä asumismuotoja on tarjolla aiempaa enemmän. Lisäksi osuuskuntamuotoisen asumisen suosio on lisääntynyt sekä vanhan asuntokannan energiatehokkuus on parantunut merkittävästi uudistetun enegiaremonttitukijärjestelmän ansiosta.

Asumisen tukijärjestelmä on remontoitu niin, että asumistuki riittää ihmisten asumiskuluihin, eikä kenenkään tarvitse hakea toimeentulotuesta apua asumisen kustannuksiin. Sosiaaliturva ei rankaise yhteen muuttamisesta kuten nyt, kun tuet voivat pudota pariskunnan muuttaessa yhteen niin, että käteen jäävät tulot pienenevät. Asumisen tuet ovat yksilökohtaisia, eivät kotitalouskohtaisia kuten nyt, eli täysi-ikäisen ihmisen oikeus sosiaaliturvaan ei riipu esimerkiksi asuinkumppanin tuloista.

Kerro ehdokkaallesi  tarpeistasi

Haluatko asua kohtuuhinnalla lähellä palveluita ja hyviä liikenneyhteyksiä, eikö palkka riitä asumiskuluihin, haluaisitko asua puukerrostalossa, haluatko alueellesi enemmän bussivuoroja, harmittaako korjausrakentamisen jätemäärät?

Asukas voi vaikuttaa poliittisiin päätöksiin kertomalla omista asumisen toiveistaan, haaveistaan ja huolistaan eduskuntavaaliehdokkaalleen.

Ehdokkaiden sähköpostiosoitteet löytyvät yleensä nimellä haettaessa hakukoneella. Istuvien kansanedustajien sähköpostiosoite on etunimi.sukunimi@eduskunta.fi.

Ole aktiivinen ja vaikuta! Ehdokkaat haluavat kuulla, mitkä asiat vaikuttavat tavallisen ihmisen arkeen.

 

Tuotantotuki vai kysyntätuki
 

Puolueilta kysyttiin myös, suositteko tuotantotukea vai kysyntätukea asumisen tukimuotona. Tuotantotuella rakennutetaan valtion tukemia ARA-asuntoja ja kysyntätuki on asumistukea.

Tuotantotukea suosivat:

Keskusta ja Perussuomalaiset.

Sekä tuotanto- että asumistukea suosivat:

Kokoomus, Kristillisdemokraatit, RKP, SDP, Vasemmistoliitto ja

Vihreät.

 

Lue puolueiden perustelut näkökulmalleen Tästä puhutaan -sivultamme. Samasta paikasta voit lukea myös puolueiden keinoista lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa.