Ilmastonmuutosta voidaan hillitä asuntopolitiikalla


Asuminen muodostaa keskimäärin kolmanneksen kotitalouksien hiilidioksidipäästöistä. Asukas voi tehdä osansa, mutta asuntopoliittisilla päätöksillä vaikutetaan vielä enemmän, muistutti ministeri Kimmo Tiilikainen Vuokralaispäivillä.

 

Ympäristöasiat nousivat ihmisten tietoisuuteen uudella tavalla viime syksynä julkaistun ilmastoraportin myötä. Jokainen tajuaa, että nyt on tekojen aika jos haluamme, että elämä maapallolla on kohtuullista myös lapsenlapsillemme.

– Mennyt kesä on oletus siitä, millaisia kesiä meillä on tulossa. Jäähdytyksen tarve Suomen oloissakin kasvaa. Ihmisen elimistö kärsii, jos sisäilmalämpötila nousee yli 26 asteen, totesi Tiilikainen esityksensä alkuun.

Jäähdytyksen tarve lisää talotekniikan tarvetta ja lisää energiankulutusta. Myös esimerkiksi sähköautoilun lisääntyminen kasvattaa kiinteistöjen energiankulutusta. Hiilijalanjäljen kannalta olennaista Tiilikaisen mukaan on se, millä tavalla energiaa jatkossa tuotetaan. Siihen vaikutetaan nimenomaan poliittisilla päätöksillä.

– Tärkein yksittäisen ihmisen hiilidioksidipäästöjen lähde on asunnon lämmittäminen, eikä asukas useinkaan pysty siitä itse päättämään. Jotta ilmastonmuutosta pystytään hillitsemään, pitää lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä ja luopua kivihiilen, öljyn ja turpeenkin käytöstä, linjaa Tiilikainen.

Uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotosta päättävät hyvin pitkälle poliitikot säätämällä lakeja, antamalla asetuksia ja myös verotuksen keinoin. Myös asuntojen omistajatahot pystyvät vaikuttamaan asiaan sekä uudistuotannossa että peruskorjaamalla kiinteistöjä energiatehokkaammiksi.

– Uudisrakentamisessa on jonkin verran otettu käyttöön esimerkiksi maalämpöä tai aurinkopaneeleita, jolloin yksittäinen kerrostaloyhtiö voi päättää energiamuodostaan, totesi Tiilikainen.

Myös puurakentamisen suosiminen on Tiilikaisen mukaan hyvä keino vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Puu sitoo hiilidioksidia koko rakennuksen elinkaaren ajan. Se on myös uusiutuva materiaali toisin kuin betoni tai teräs.

– Kun rakennetaan, tarvitaan edelleen paljon kaikkia materiaaleja, mutta betonin rinnalle tarvitaan puuta. Betonin huono puoli vaan on, että sen valmistus tuottaa reippaasti hiilidioksidipäästöjä, korosti Tiilikainen.

Betoni on myös puuta hankalampi kierrätysmateriaali.

– Materiaalien kierrättäminen on olennaista tulevaisuuden rakentamisessa. Kiertotalouden avulla vaikutetaan jatkossa paljon hiilijalanjälkeen. Samoin teknologian kehittymisen avulla vaikutetaan, mutta kehityksen pitää tulla ihmisten hyödyksi, ei kiusaksi.

Tiilikainen selvensi, että hyöty pitää näkyä erityisesti asumisen hinnassa, mikä on kaikkien suomalaisten yhteinen juttu. Teknologiset ratkaisut eivät saisi lisätä kohtuuttomasti asumisen kustannuksia. Ministeri on havainnut, että asumisen hinta rassaa tavallisia ihmisiä.

Tiilikainen totesi, että myös kaavoitus ja liikenneratkaisut ovat osa asuntopoliittista keinovalikoimaa.

– Tärkeä seikka on se, miten liikkumisen tarve tulee tyydytetyksi. Jalkapatikan ja joukkoliikenteen käyttöön vaikutetaan kaavoituksella. Esimerkiksi Helsingissä yli 80 % uusista rakentamisen aloituksista on olemassa olevan tai tulevan joukkoraideliikenteen varrella, kertoi Tiilikainen.

 

Kestävä kaupunkikehitys -ohjelma

Ympäristöministeriössä on käynnistetty viime vuonna Kestävä kaupunkikehitys –ohjelma vuosille 2018–2022. Ohjelman painopistealueina on kehittää kestävän kasvun mukaisia, vähähiilisiä ja älykkäitä kaupunkeja sekä luoda kestävää hyvinvointia asukkaille. Hyvinvointia pyritään edistämään muun muassa segregaation torjumisella ja asumisen kohtuuhintaisuudella sekä luomalla terveitä asuintiloja.

Ohjelmasta voi lukea lisätietoa osoitteesta: www.ym.fi/kestavakaupunki.

 

KUVATEKSTI: Asuntoministeri Kimmo Tiilikainen kävi Vuokralaispäiväseminaarissa puhumassa asumisen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Asukas voi tehdä osansa, mutta vielä suurempi rooli on poliittisilla päätöksillä ja yritysten toiminnalla.


Takaisin sivun alkuun