Armi Liinamaa: Valtion tuki kohdistettava eniten tarvitseville

Valtiovarainministeriöllä on tiukka rahakirstun vartijan maine myös kiinteistöalalla. Budjettiosaston neuvottelevan virkamiehen Armi Liinamaan mielestä ministeriö on asukkaan asialla vahtiessaan valtion menoja.

Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Armi Liinamaa

-Julkista tukea jaettaessa pitää olla hyvät perustelut sille, miksi jotain asiaa tuetaan. Lähtökohtaisesti VM:ssä ajatellaan, että autetaan niitä, jotka eivät pysty järjestämään asumistaan itse tai tarvitsevat tukea korkeiden asumiskulujen vuoksi, linjaa Liinamaa.

Samasta syystä valtiovarainministeriössä haluttiin ARA-vuokra-asuntoihin tulorajat Helsinkiin.

– Tuloraja on selkeä kohdentaja. Rajat asetettiin kuitenkin kohtalaisen korkeiksi siten, että 60 %:lla kaikista pääkaupunkiseudun kotitalouksista on mahdollista saada ARA-asunto. Kun julkisessa keskustelussa on esitetty, että tulorajoilla saadaan taloihin vain ongelma-asukkaita, voi hyvällä syyllä kysyä, onko noin suuri osa kotitalouksista ongelmatapauksia, ihmettelee Liinamaa.

 

Asuntomarkkinoiden kummallinen nykytila
 

Valtio rooli on Liinamaan mielestä keskeinen myös kohtuuhintaisten asuntojen tuotannossa. Tällä hetkellä eletään kuitenkin kummallisia aikoja myös asuntomarkkinoilla.

– Nyt on erikoinen tilanne, kun vapaarahoitteisia asuntoja tehdään ennätysvauhtia ja silti valtion tukemaa tuotantoakin tehdään todella paljon. Enää ei päde vanha kontrasyklisyys, jolloin ARA-tuotanto hiipuu muun tuotannon elpyessä. Osittain tilanne johtuu varmasti lyhyen korkotukimallin tuotannosta ja siitä, että asumisoikeusasuntojoen valtuuksia on lisätty.

Rakennuttajien näkökulmasta katsottuna tilanne on kuitenkin hankala, koska valtion tukemalle asuntotuotannolle ei riitä tekijöitä. Osa vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannosta ei lähde siitä syystä rakentumaan, vaikka valtion taholta tukea rakentamiseen löytyisikin.

Kiinnostava ilmiö Liinamaan mielestä on myös se, että omistusasuntojen hinnat eivät juurikaan laskeneet vuoden 2008 finanssikriisin ja sitä seuranneen laman aikana.

– Asunnot ovat olleet aina kalliita pääkaupunkiseudulla, mutta kun hinnat eivät laman aikana alentuneet, ollaan tilanteessa, että asuntojen hinnat ovat monilta osin kipurajoilla.

Vuokratilastoissa lisääntynyt asuntotuotanto ei vielä juurikaan näy.

– Parin vuoden aikana on kuitenkin tullut eri tahoilta viestiä, että vuokrapyyntöjä on jouduttu laskemaan. Ainakaan vielä tämä ei tilastoissa näy. Tarjonnan lisääntyminen pitäisi vaikuttaa vuokratasoon, mutta nähtäväksi jää mikä vaikutus hintatason laskulla on sitten tuotantohalukkuuteen jatkossa, pohtii Liinamaa.

Hintatason laskuun ei kuitenkaan ole takuita. Asumisen korkeaan hintaan vaikuttaa Liinamaan mukaan myös rakennuttajien ja rakentajien vähentynyt määrä  verrattuna 90-lukuun. Kun toimijoita on vähän, hintoja ei tarvitse lasketa.

 

Valtio ohjaa tukitoimin asumisen valintoja
 

Suomessa on perinteisesti ajateltu, että omistusasuminen on tavoiteltavin asumismuoto. Liinamaa haluaa kyseenalaistaa tämän.

– Onko se ongelma, jos ei asu omistusasunnossa? Onko se ainoa oikea tapa asua? Jos mietitään yhteiskunnallisesti, vuokra-asuntojen lisääntymisen ei pitäisi olla mikään ongelma. Kun mietitään asiaa yhteiskunnallisesti työvoiman liikkuvuuden kannalta, vuokra-asumisen on erinomainen vaihtoehto, muistuttaa Liinamaa ja jatkaa, ettei valtion tehtävänä ole ohjata asumisen muotoa, vaan ihmisen pitää voida itse päättää se.

Vuokralaiset ry:ssä nähdään asia hieman toisin eli että valtio ohjaa tukitoimin asumisen valintoja.

Jos vuokra-asuminen saakin VM:n siunauksen, asumisoikeusasuminen on ollut aina kivi ministeriön kengässä. Tosin tänä vuonna asumisoikeusasuntojen käyttövaltuuksia lisättiin 160 miljoonalla eurolla – poliittisella päätöksellä.

– Vuokrapuolella on tietyt asukasvalintakriteerit ja tuen kohdentuminen oikeasti tuen tarpeessa oleville asukkaille on selkeämpää.

Liinamaa nostaa esiin myös asotuotannon riskit valtiolle, kun asuntokanta on sidottu ikuisiin rajoituksiin eli niitä ei voi myydä, eikä taloilla ole siitä syystä vakuuksia normaalia pankkilainaa haettaessa. Ongelma on erityisesti hiipuvan kysynnän alueilla ja talojen peruskorjaustilanteissa.

– Ymmärrän asukkaiden kannalta, että ikuiset rajoitukset koetaan asumisturvaa tuovana tekijänä, mutta asunnon myynnin mahdollistaminen vähentäisi riskejä, toteaa Liinamaa.

Asumisoikeuslakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Esitys uudeksi laiksi tulee syksyn kuluessa.

Valtion taholta tuetaan myös omistusasumista, johon asiaan Vuokralaiset ry on ottanut kantaa aika ajoin kyseenalaistaen nykyisien mallin, jolla valtio tavallaan ohjaa asumista omistusasumisen pariin. Omistusasuntojen korkovähennysoikeus tuo selkeää taloudellista hyötyä yksittäisille asukkaille.

Asuntolainojen korkovähennysoikeudesta on linjattu hallitusohjelmassa, että sitä alennetaan 10 prosenttiyksikköä vuodessa. Vähennysoikeus on tänä vuonna 45%, ensi vuonna 35% ja viimeisenä hallitusohjelmavuonna 25%. Vähennyksen poisto kokonaan ei toteudu ainakaan tällä hallituskaudella.

 

Valtion lainoitus uudistumassa
 

Asolain lisäksi ollaan parhaillaan työstämässä uusiksi myös valtion pitkää, 40 vuoden korkotukilainajärjestelmää. Ongelmana on ollut, että lainat ovat lyhentyneet niin hitaasti, että taloissa on jäljellä isot velat vielä siinä vaiheessa kun rahaa pitäisi löytyä peruskorjaamiseen.

Vanhojen ARA-asuntojen vuokrat ovat nousseet viime vuosina jopa vapaarahoitteisia lainoja enemmän nimenomaan huonojen lainaehtojen vuoksi.

– Valtiovarainministeriö kannattaa sitä, että lainoja pitäisi voida lyhentää etupainotteisemmin. Varsinkin kun korot ovat alhaalla, muutos hyödyttäisi kaikkia osapuolia. En uskalla ennustaa kuinka kauan korot vielä pysyvät alhaalla, mutta näyttää siltä, että ainakin vielä jonkin aikaa, toteaa Liinamaa.

 

Asumistuki on suorempaa tukea asukkaalle
 

Tuotantotuen lisäksi valtio tukee asumista asukkaalle maksettavan asumistuen muodossa. Asumistukimenojen kasvu on herättänyt viimeaikoina laajaa huolta ja menoja pyritään hillitsemään muun muassa ottamalla jälleen käyttöön asumistuen neliövuokrakatto.

– Asumistuen kasvuun vaikutti parin vuoden takaiset asumistukimuutokset ja heikko taloustilanne. Tuen saajien määrä on myös lisääntynyt opiskelijoiden asumistuen siirryttyä yleisen asumistuen piiriin, kertoo Liinamaa.

Valtiovarainministeriössä asumistukeen suhtaudutaan kuitenkin tuotantotukea myönteisemmän.

– Asumistuki menee selkeämmin sille, joka tukea tarvitsee eli perusteet ovat selkeämmät kuin välillisen tuotantotuen, toteaa Liinamaa.

Asumistukea on kuitenkin kritisoitu siitä, että sen pelätään nostavan vuokratasoa ja hyödyn kilahtavan vuokranantajan tilille.

– Keväällä Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan ei ole selkeää näyttöä, että asumistuki nostaisi yksittäisissä asunnoissa vuokraa, mutta tutkimus ei myöskään sulkenut pois sitä mahdollisuutta, että asumistuki nostaisi vuokraa makrotasolla eli yhtiöiden koko asuntokannan vuokratasoa määriteltäessä. Tutkimuksessa ei myöskään huomioitu toimeentulotuen vaikutusta asiaan, toteaa Liinamaa.

Armi Liinamaalla on Vuokralaispäivillä puheenvuoro ”Valtion riski vs. asukkaan koti”. Esityksessään Liinamaa toivoo selventävänsä valtiovarainministeriön linjaa asuntopoliittisissa kysymyksissä.

– Emme ajattele vain sitä, mitä jää valtion budjetissa viivan alle, vaan ajattelemme aina kokonaisuutta, painottaa Liinamaa.

 

VKL:n kommentti hallituksen budjettiesitykseen
 

Vuokralaiset ry:n kokemusperäisen tiedon perusteella on nähtävissä, että vuokranmaksu on perheiden suurin yksittäinen menoerä ja yhä pahemmaksi menee, kun vuokrat jatkavat nousuaan joka vuosi, vaikka kotitalouden tulot pysyisivät ennallaan tai jopa laskisivat.

• Hallituksen budjettiesityksen liitepaperissa todetaan, että neliövuokrarajojen lisäämisestä asumistukijärjestelmään luovutaan.

Asiasta kiittävät vuokralaiset, joille markkinoilla ei ole riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja.

Asiasta todennäköisesti kiittävät myös vuokranantajat, joille asumistuki varmistaa jatkossakin turvallisen vuokratuloa.

• Lisäksi budjettiesityksessä enimmäisasumismenot jäädytetään vuoden 2017 tasolle ja asumistuki sidotaan elinkustannusindeksiin.


Takaisin sivun alkuun