Ministeri haluaa lisää kohtuuhintaisia asuntoja


Tavallisen ihmisen asumisen ongelmat ovat ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle tuttu juttu. Ministeri valitsi kimppa-asumisen Helsingissä saadakseen asumiskulujaan kohtuullisemmiksi.
 

Krista Mikkosen ministerivastuulle kuuluvat myös asuntoasiat, vaikka asiaa ei nimikkeessä mainita. Asuntopolitiikka on tullut tutuksi kotikaupungin Joensuun kunnallispolitiikassa, jossa hän keskittyi erityisesti kaavoitukseen.

– Asuntopolitiikalla on merkittävä rooli tämän hallituksen työskentelyssä. Asuntopula vaivaa kasvukeskuksia, mikä nostaa asumisen hintaa. Toisaalta asuntojen hinnat laskevat maakunnissa. Asuminen vaikuttaa moneen asiaan yhteiskunnassa, myös ilmastoon, toteaa Mikkonen.

Ministeri sai itse kokea Helsingin vuokratason kohtuuttomuuden etsiessään asuntoa työnsä takia. Edullinen ratkaisu löytyi kahden muun kansanedustajan kanssa vuokratusta kimppakämpästä. Perheen poika jonottaa parhaillaan opiskelija-asuntoa Tampereelta mummon luona asuen, joten myös Tampereen asuntomarkkinatilanne on tullut tutuksi.

Kohtuuhintaisia asuntoja tarvittaisiin monilla kasvavilla alueilla lisää. ARA-tuotanto eli valtion tuella rakennetut vuokra- ja asumisoikeusasunnot ovat hallituksen yksi keino helpottaa asuntopulaa.

– ARA-tuotanto on merkittävä asuntopoliittinen työkalu. Sen avulla varmistetaan asuntotuotannon kohtuuhintaisuus ja helpotetaan ihmisten mahdollisuuksia muuttaa työn perässä. ARA-tuotanto on myös hyvä keino pitää yllä asuntotuotantoa ja rakennusalan työllisyyttä silloin, kun vapaarahoitteinen tuotanto hiipuu, listaa Mikkonen.

 

Segregaation ehkäisy

Ministeri pitää tärkeänä myös sitä, että vuokra- ja asumisoikeusasuntoja rakennetaan kaikille alueille segregaation ehkäisemiseksi. Suomessa ei vielä ole alueellisesta eriarvoistumisesta johtuvia suuria ongelmia ja niitä halutaan myös välttää.

– On tärkeää, että pidetään yllä alueiden monialaisuutta ja tontteja annetaan ARA-tuotannolle myös niillä alueilla, joilla tontit kelpaisivat myös vapaarahoitteiselle tuotannolle, linjaa Mikkonen.

Hallitusohjelmassa on kirjattu, että kohtuuhintaista asuntotuotantoa lisätään. Sitä varten alan toimijat ovat kaivanneet ARA-järjestelmään kokonaisuudistusta. Tällä hetkellä tuki ja rajoitukset ovat toimijoiden mielestä epätasapainossa. Rajoitukset ovat laajat, eikä tukea ole varsinaisesti ollut koko sinä aikana, kun korkotaso on ollut matala.

– Todennäköisesti asiaa linjataan tarkemmin kahdeksan vuoden asumisen kehittämisohjelmassa, jonka selvitystyö alkaa syksyllä. Työryhmä antaa selontekonsa ensi vuonna. On kuitenkin jo päätetty, että pitkän korkotukimallin osalta maksettavan tuen määrää lisätään ja järjestelmästä tehdään kannustavampi ja läpinäkyvämpi, kertoo Mikkonen.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta esitti viime vuonna, että myös asumistukeen tehtäisiin laajempi uudistus. Tehtävä kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle ja toteutettanee osana sosiaaliturvan uudistamista.

– Sekä asumistukea että tuotantotukea tarvitaan ja vieläpä niin, että eri alueilla täytyy olla eri painotus, pohtii Mikkonen.

 

Yhteishallintolain uudistus

Vuokra- ja asumisoikeusasumiseen liittyviä lakiuudistuksia on tulossa sekä yhteishallintolakiin että asumisoikeuslakiin liittyen.

– Yhteishallintolaki on tarkoitus uudistaa hallituskauden jälkimmäisellä puoliskolla. Suurin haaste yhteishallintolaissa on saada se joustamaan tämän päivän tarpeisiin kuitenkin niin, että asukkaiden vaikutusmahdollisuuden varmistetaan. Myös digitaalisuuden mahdollisuudet yhteishallinnon järjestämisessä täytyy ottaa huomioon, että erityisesti nuoria saadaan mukaan vaikuttamaan, kertoo Mikkonen.

 

Asumisoikeuslain uudistus

Asumisoikeuslakia ollaan uudistamassa jo hallituskauden alkupuolella.

– Uudistus tehdään viime hallituskaudella tehdyn selvityksen pohjalta ja muokataan tarvittaessa hallitusohjelman mukaan eli varmistetaan kohtuuhintaisuus, läpinäkyvyys ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet, toteaa Mikkonen.

 

Kohtuuttomat vuokrat

Hallitusohjelmassa on tavoitteet myös kohtuuttomien vuokrankorotusten hillitsemiseksi. Asia koskee vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Niiden vuokrat ovat pääkaupunkiseudulla kolmanneksen kalliimpia kuin ARA-asunnot, joiden vuokrien ja käyttövastikkeiden taso määräytyvät omakustannusperiaatteen mukaisesti.

– Oikeusministeriössä tullaan laatimaan selvitys, mitä asialle voidaan tehdä voimassaolevan lainsäädännön puitteissa eli käytännössä huoneenvuokralain puitteissa. Luontevaa olisi, että myös tähän asiaan otetaan kantaa osana pitkäaikaista kehittämistyötä, toteaa Mikkonen.

 

Omistusasumisen merkitys vähenemässä

Asuntomarkkinoiden tämän hetken hintahaasteet voivat ministerin mielestä olla merkkejä uudenlaisen kulttuurin syntymisestä.

– Meillä on Suomessa muuta Eurooppaa vahvempi perinne asunnon omistamisesta. On kuitenkin merkkejä siitä, että omistamista ei nähdä enää niin tärkeänä. Kalliit asunnot pääkaupunkiseudulla ja toisaalta asuntojen arvon laskeminen muualla ovat ehkä vaikuttaneet ihmisten ajatteluun. Nämä saattavat olla tekijöitä, jotka edistävät trendiä vuokra- ja asumisoikeusasumisen vahvistumisesta, pohtii Mikkonen.

 

Kuka?

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (Vihreät) on toiminut kansanedustajana vuodesta 2015. Hän asuu perheensä kanssa Joensuussa. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri, lukenut pääaineenaan biologiaa.

 

Kuva: Ministeri Krista Mikkonen uskoo vuokra- ja asumisoikeusasumisen olevan tulevaisuudessa yhä tärkeämpi asumisen vaihtoehto.
 

Takaisin sivun alkuun