Pääkirjoitus: Yhteishallinto ei ole pelkkää hauskaa puuhastelua


Hallitusohjelmaan on kirjattu, että yhteishallintolaki tullaan päivittämään. Haluamme Vuokralaiset ry:n osalta korostaa yhteishallintolain alkuperäistä tarkoitusta. On nimittäin nähtävissä, että joidenkin omistajayhteisöjen taholta yhteishallintoa ollaan viemässä kepeän puuhastelun suuntaan.

Sitäkin se on, mukavaa asukkaiden yhteistä toimintaa, joka luo asuintaloon hyvän ilmapiirin. Naapureiden tunteminen ja jutusteluyhteys lisää parhaimmillaan myös turvallisuuden tunnetta.

Täytyy kuitenkin muistaa, että alun perin laki yhteishallinnosta luotiin 90-luvun alussa, jotta asukkailla olisi parempi mahdollisuus vaikuttaa asuintalonsa asioihin. Omistajayhtiöt toki tekevät lopulliset taloudelliset päätökset yhtiön asioista osakeyhtiölain mukaan vastuuta kantaen, mutta se ei poissulje sitä, että asukkaat otetaan mukaan päätöksentekoprosesseihin.

Otetaan esimerkiksi vuosittaiset korjaustoimet tai isommat peruskorjaushankkeet. Jos asukkailla on aito mahdollisuus tuoda näkemyksensä esiin siitä, mitä he arvostavat asumisessaan, korjaustoimia voidaan suunnata asukkaita palvelevampaan suuntaan.

Näin on monissa yhtiöissä toimittukin takavuosina. Asukashallinnon vuosikelloon on kuulunut asukastoimikuntien kuuleminen korjausrakentamisen asioissa. Keskittämisen ja tehostamisen myötä toimintatapa on monissa yhtiöissä ikään kuin unohtunut. Siinä samalla on unohtunut yhteishallintolain henki, joka korostaa juuri tuon kaltaista yhteistoimintaa.

Kun ihmetellään, miksi asukastoiminta ei enää kiinnosta asukkaita, voidaan hyvällä syyllä kysyä, onko syy juuri siinä, että ollaan lakkautettu toimintatavat, jotka oikeasti tuovat asukkaalle tunteen vaikutusmahdollisuudesta.

Asukashallinnon ei tarvitse olla kohtuuttomasti resursseja vievää byrokratiaa, mutta tietty vuosikellojärjestelmä keskeisimmille toiminnoille kannattaisi säilyttää tai ottaa uudelleen käyttöön.

Vastuu ja valta pitää toki kulkea käsi kädessä, mutta voidaan hyvällä syyllä kysyä, onko omistajayhteisöissä käytetty valtaa vastuullisesti. Olisiko esimerkiksi Nuorisäätiön tapauksessa johdon väärinkäytöksiltä vältytty, jos taloutta olisi avattu asukkaille yhteishallintolain hengen mukaisesti?

Talous kiinnostaa asukkaita, samoin kuin mainittu asuntojen ja talojen kunnossapito. Ne ovat myös niitä raskaan sarjan asioita, joissa kuulemisen myötä asukkaille tulee tunne asiantuntemuksen arvostamisesta.

Sillä niinhän asia on, että juuri asukas on arjen asumiseen liittyvien asioiden asiantuntija. Ammattilainen vastaa sitten siitä, miten tuo arki saadaan käytännössä sujumaan. Yhteishallintolaissa on kyse noiden kahden asiantuntijatahon voimien yhdistämisestä hyvässä hengessä.

 

Suna Kymäläinen
Puheenjohtaja
Vuokralaiset VKL ry


Takaisin sivun alkuun