PÄÄKIRJOITUS: Hyvinvointi turvattava joka puolelle Suomea

.Suna Kymäläinen hymyilemässä ulkona kerrostalon pihalla.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) johtava asiantuntija Esa Iivonen nostaa tässä lehdessä sivulla 4 esiin tärkeän asian. Asumisen viihtyvyystekijät vaikuttavat keskeisellä tavalla ihmisten kokemaan hyvinvointiin.

Esimerkiksi pienet asunnot antavat asukkaalle vähemmän mahdollisuuksia muuntaa asuntoa omien tarpeiden muuttuessa ja lisää siten asunnon vaihtotarpeita. Se puolestaan heikentää pitkäaikaisten ja turvallisten asuinyhteisöjen muodostumista, mikä on erityisesti lasten kannalta huono asia.

Iivonen toivoo, että tulevaisuudessa panostettaisiin nykyistä enemmän ihmisläheiseen asuntopolitiikkaan, jonka perustana olisivat ihmisten tarpeet. Asia vaatisi kuitenkin laajempaa tutkimustyötä, jota Suomessa tehdään asumisen osalta vähän. Esimerkiksi kohtuuhintaisen asumisen määritteleminen on tällä hetkellä auttamatta liian vähän tutkittu sarka, kuten tutkija Elina Sutela toteaa kolumnissaan sivulla 8.

Myös asumisen kustannukset vaikuttavat hyvinvointiin, kuten jokainen omakohtaisesti tietää. Vuokralaiset ry on linjannut, että asumisen ei saisi viedä käteen jäävistä tuloista kuin 25 prosenttia. Tänä vuonna KOVA ry:n teettämässä laajassa selvityksessä kävi ilmi, että asumiskustannukset vievät yli 40 prosenttia jopa ARA-asukkaiden tuloista. Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvien tilanne on vielä huonompi.

Vuokralaiset ry puhuu valtion tukeman ARA-tuotannon puolesta juuri siksi, että sen avulla saadaan turvattua asukkaille väljemmät asumisolot kohtuuhintaan. Yhä painokkaammin meidän täytyy puhua asiasta myös maakuntakeskuksien ARA-asuntokannan puolesta.

Tässä lehdessä kerromme sivulla 12 Hämeenlinnan esimerkin, jossa ARA-kanta vähenee siksi, ettei taloille saada korjauslainoitusta, vaan niitä joudutaan purkamaan. Osa taloista on järkevääkin purkaa, mutta kaikkia ei tarvitsisi.

ARA-asuntojen vähentyessä paikkakunnalta asukkaat ovat yhä enemmän markkinaehtoisen asumisen varassa. Se lisää asukkaiden epävarmuuden tunnetta ja valtion asumistukimenojen määrää. ARA-asunnot ovat vähentyneet muutenkin merkittävästi rajoituksista vapautumisen myötä. Jos toimijat haluavat säilyttää asunnot ARA-asuntoina korjauslainoituksen kautta, heille pitäisi antaa siihen myös mahdollisuus.

Tässä lehdessä on myös hyviä asukashaastatteluja, jotka kannustavat meitä järjestönä toimimaan vuokralaisten ja asumisoikeusasukkaiden puolesta. Toivottavasti Raija Pölkin haastattelu sivulla 6 ja Pirjo Salon haastattelu sivulla 8 kannustavat myös asukkaita toimimaan yhteisen hyvän eteen. Raija ja Pirjo tekevät hienoa työtä paremman asumisen puolesta ja ansaitsevat suuret kiitokset aktiivisuudestaan.

Oikein hyvää vuoden vaihdetta kaikille lukijoille!


SUNA KYMÄLÄINEN
Puheenjohtaja
Vuokralaiset VKL ry
kansanedustaja


Takaisin sivun alkuun