Tietopaketti vuokralaisille

Tältä sivulta ja oheisesta lisävalikosta löydät monipuolista tietoa asunnon etsimiseen ja vuokraukseen sekä asumiseen liittyen. Mikäli et löydä näiltä sivuilta vastausta kysymykseesi, autamme sinua mielellämme neuvontanumerossamme.

Alla olevassa listassa on tällä sivulla käsiteltävät aiheet. Pääset suoraan haluamaasi kohtaan tekstiä klikkaamalla kyseistä linkkiä.

Asunnon vuokraus

Vuokrasopimus

Vakuus

Viivästyskorko & irtisanomislomake

Vakuutus

Avaimet

Laki saatavien perinnästä, perintälaki

Riitojen ratkaisu

Asuinhuoneiston tavanomainen kuluminen ja asunnon siivous sekä kuluttajalautakunnan päätökset asunnon tavanomaiseen kulumiseen liittyen

Hyvä vuokratapa -esite

 

Asunnon vuokraus


Kaikki merkittävät vuokranantajat ovat netissä. Hae esim. Googlesta hakusanalla ”vuokra-asuntoja”. Hyvän listauksen vuokra-asuntojen tarjoajista löydät myös Mistä löytää vuokra-asunto? -sivultamme.

Katso vinkkimme turvalliseen asunnonvuokraukseen

Vuokranantaja voi vuokrata asuntoaan joko itse tai hyödyntää välittäjäfirman palvelua.

 

Vuokranantaja vuokraa itse

 

Vuokranantaja vuokraa huoneistoaan usein itse. Vuokranantaja tuntee vuokraamansa asunnon hyvin ja osaa vastata vuokralaisen kysymyksiin koskien yhtiön yhteisiä tiloja. Vuokranantaja tietää tekemänsä remontit ja on yleensä osakkaana hyvin selvillä myös taloyhtiössä suunnitteilla olevista remonteista.

Vuokranantaja ei kuitenkaan välttämättä ole asiantuntija asuinhuoneiston vuokrauksessa. Vuokrasuhteen osapuolten avuksi on markkinoilla monia oppaita sekä erilaisia neuvontapalveluja. Vuokrasopimusta tehtäessä kannattaa  hyödyntää valmiita lomakepohjia, jotta aikaan saadaan molempia palveleva vuokrasopimus.

Suomen Vuokranantajat neuvovat omia jäseniään puhelimitse asunto-osakeyhtiöihin, vuokraukseen ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä sekä järjestävät koulutustilaisuuksia - www.vuokranantajat.fi .Kiinteistöliitolla on kaikille avoin maksullinen puhelinpalvelu erityisesti asunto-osakeyhtiöihin liittyvissä kysymyksissä sekä maksuton puhelinneuvonta omille jäsenilleen www.kiinteistoliitto.fi

 

Välittäjän käyttö


Vuokranantaja ratkaisee hoitaako hän vuokraamisen itse vai käyttääkö välittäjää, samoin vuokralainen asuntoa etsiessään. Sekä vuokranantaja että asunnon hakija voivat tehdä kirjallisen toimeksiannon välittäjälle. Nykyisen välittäjälainsäädännön mukaisesti toimeksiannon tekijä vastaa välityspalkkion suorittamisesta. Välittäjän toimintaa säädellään laissa kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä 1074/2000. 

FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 15.12.2000/1074

Välittäjän tehtävänä on hoitaa huoneiston näytöt vuokralaiselle, saattaa vuokrasopimuksen osapuolet yhteen sekä auttaa vuokrasopimuksen laatimisessa. Välitysliikkeen on suoritettava välitystehtävä ammattitaitoisesti, huolellisesti ja hyvää välitystapaa noudattaen sekä ottaen huomioon toimeksiantajan ja myös tämän vastapuolen edut.

 

Vuokralainen, vuokrakohteen valinta ja huoneistoon tutustuminen


Vuokralainen valitsee asunnon kodikseen. Tärkeitä seikkoja ovat huoneiston kunto, vuokran määrä sekä vuokrasuhteen turvallisuus ja pysyvyys. Selvitä vuokranantajalta onko huoneisto tarkoitus myydä ja/tai onko kohteeseen tulossa remontteja, jotka vaikuttavat huoneiston käyttöön. Tällaisia remontteja ovat esim. julkisivu-, parveke- putkiremontit.

Vuokralainen valitsee asunnon tarpeidensa mukaan. Usein valintaan vaikuttaa monet huoneiston ulkopuoliset asiat kuten etäisyys bussipysäkiltä ja arjen kulkuyhteydet.  Kauppojen, koulujen, päiväkotien, harrastusten ja muiden palvelujen saavutettavuus helpottaa arkea.

Huoneiston ja taloyhtiön kunnolla on merkitystä vuokratasoa määriteltäessä. Pesutupa, kuivaushuone, kylmäsäilytystilat kuten myös autopaikoitus ja kiinteät laajakaistayhteydet voivat olla päätöksenteossa merkittävässä asemassa.

Huoneistoon tutustuessa on hyvä katsoa kaikki huoneet. Pääsääntöisesti vuokra-asunnossa olevat kodinkoneet (liesi &  jääkaappi – pakastin)  kuuluvat vuokrasuhteeseen ja niiden voi olettaa toimivan. Jos huoneistossa on kodinkoneita, joita et osaa käyttää pyydä käyttöohje.

Uusien asuntojen kehittynyt kodintekniikka vaatii osaamista. Vuokranantajan velvollisuuksiin kuulu huolehtia tarvittavasta opastuksesta.

Esittelytilanteessa vuokranantajan (tai välittäjän) on huolehdittava, että valaistus on riittävä, kun huoneistoon tutustutaan.

Tutustumisen yhteydessä on hyvä kiinnittää erityistä huomioita ympäristöstä kuuluviin ääniin sekä mahdollisiin huoneistoon kulkeutuviin hajuihin ja käryihin (tupakointi, ravintolat). Pääväyliltä ääniä voi kuulua myös öiseen aikaan.

Selvitä kuuluuko huoneistoon ulkopuolisia säilytystiloja kuten kellari- tai vinttikomeroa. Et voi automaattisesti olettaa varastotilan kuuluvan vuokrasopimukseesi. Tarksita on käytössäsi ulkoiluvälinevarastoa, pesutupaa tai saunaa, autopaikkaa tai autotallia.

Takaisin sivun alkuun
 

Vuokrasopimus
 

Vuokrasopimus on aina syytä tehdä kirjallisena. Älä luota suulliseen sopimukseen, sen toteennäyttäminen riitatilanteessa on vaikeaa ellei mahdotonta.

Vuokrasopimuksessa on mainittava kaikki sopimanne ehdot. Mikäli vuokrasuhteen aikana ehtoja muutetaan, on muutos kirjattava kaikkiin sopimuskappaleisiin.

Jos valmiit lomakkeet tuntuvat ”ahtailta” käytä niitä muistilistana ja kirjoita itse sopimus. Tilan puute ei ole hyvä syy tehdä epäselvää sopimusta tai jättää sovittuja asioita kirjaamatta.

Vuokrauksessa tarvittavat lomakemallit saa ostettua esimerkiksi Kiinteistöalan Kustannukselta: https://www.kiinkust.fi/tuotteet/13

Vuokrasopimuksessa yksilöidään vuokralainen ja vuokranantaja yhteystietoineen. Yhteystiedoista kannattaa mainita osoitteen lisäksi myös puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite. Sopimukseen kannattaa kirjata yhteystiedot, joita halutaan käytettävän  vuokrasuhteeseen liittyvissä asioissa.

Vuokralaisella pitää olla selvillä minne tai kenelle tehdään vikailmoitukset ja mihin voi toimittaa irtisanomisilmoituksen. Ulkomailla olevan vuokranantajan tavoittaminen ilman tarkkoja yhteystietoja on vaikeata.

Mikäli huoneisto vuokrataan kalustettuna, on hyvä tehdä kalusteluettelo vuokrasopimuksen liitteeksi.

 

Vuokrasopimuksessa sovittavia asioita


Vuokra-aika


Vuokrasuhteen kestosta voidaan sopia. Vaihtoehdot ovat toistaiseksi voimassa oleva sopimus tai määräaikainen sopimus. Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus jatkuu kunnes jompikumpi osapuolista irtisanoo vuokrasopimuksen kirjallisesti. Vuokranantajan puolelta irtisanomisaika on 3 kuukautta alle vuoden kestäneessä vuokrasuhteessa ja vähintään vuoden kestäneessä vuokrasuhteessa 6 kuukautta. Vuokralaisen irtisanomisaika on vuokrasuhteen kestosta riippumatta 1 kuukausi. Irtisanomisajat ovat lakisääteisiä. Vuokranantajan irtisanomisaikoja ei voida sopimuksella lyhentää eikä vuokralaisen irtisanomisaikoja pidentää.

Mikäli vuokrasuhteen osapuolet haluavat turvata vuokrasuhteen keston omalta kannaltaan riittäväksi, voidaan ensimmäinen mahdollinen irtisanomispäivämäärä sopia. Osapuolet voivat esimerkiksi sopia ensimmäiseksi irtisanomispäiväksi 1.9.2011. Tällöin irtisanomisilmoitus voidaan päivätä aikaisintaan 1.9 ja irtisanomisaika alkaa syyskuun viimeisestä ja päättyen lokakuun loppuun vuokralaisen ollessa irtisanojana. Vuokranantajan sanoessa irti vuokrasuhde päättyisi maaliskuun lopussa edellyttäen, että vuokranantajan irtisanomisaika on 6 kuukautta.

Määräaikaisessa vuokrasopimuksessa sovitaan jo sopimusta tehtäessä vuokrasuhteen alkamis- ja päättymispäivä. Määräaikainen sopimus päättyy ilman erillisiä toimenpiteitä, kun määräaika kuluu umpeen. Määräaikainen vuokrasopimus sitoo molempia vuokrasuhteen osapuolia. Määräaikaista vuokrasopimusta ei voi keskeyttää ennen määräajan umpeen kulumista muutoin kuin osapuolten yhteisellä sopimuksella. Määräaikaista vuokrasopimusta harkitessasi mieti, voitko asua ja myös maksaa vuokran koko vuokrasuhteen ajalta. Huomaathan myös, että määräaikainen sopimus on lain mukaan aina tehtävä kirjallisena!

 

Vuokra


Vuokran maksaminen on vuokralaisen päävelvollisuus. Rahassa suoritettava vuokra on maksettava kuukauden toisena päivänä, jollei ole muuta sovittu. Jos kuukauden toinen päivä on lauantai tai pyhäpäivä, eräpäivä on seuraava arkipäivä. Vuokranmaksupäivänä vuokra tulee suorittaa vuokralaisen tililtä, sen ei tarvitse eräpäivänä olla vuokranantajan tilillä.

Ellei sopimuksessa ole mainittu erilliskorvauksista, katsotaan vuokran sisältävän korvauksen esim. vedestä.

Vuokran määrästä käydään neuvottelua usein jo huoneiston näyttövaiheessa. Hyväkuntoinen huoneisto on aina kalliimpi kuin huonokuntoinen. Myös asunnon sijainnilla on merkitystä vuokramäärityksessä. Vuokralaisen ottaessa huoneiston kunnossapitovastuita harteilleen, tulee tämän näkyä myös vuokran määrässä.

 

Vuokran tarkistaminen


Vuokrasopimusta tehdessä sovitaan vuokran korotusperusteesta. Yleisimmät tarkistamisperusteet ovat prosentti- tai indeksikorotus, porrasvuokra tai sitominen hoitokuluihin. Yleisesti käytetään vuokran sitomista elinkustannusindeksiin. Aravavuokratalojen vuokranmääritys perustuu aravarajoituslain 7 §:ään ja korkotukilain 13 §:ään. Vuokralaisilta saa periä asuinhuoneistosta vuokraa enintään määrän, joka tarvitaan muiden tuottojen ohella aravavuokra-asuntojen sekä niihin liittyvien tilojen rahoituksen ja hyvän kiinteistönpidon mukaisiin menoihin (omakustannusperiaate).

Yleisin vuokrantarkistusehto on indeksiehto. Se tarkoittaa sitä, että vuokra on sidottu johonkin indeksiin, joka seuraa taloustilanteen ja elämiskustannusten kehitystä. Yleisimmin käytetyt indeksit ovat elinkustannus- ja kuluttajahintaindeksit, joiden muutosten perusteella vuokra tarkistetaan kerran vuodessa.

Indeksitarkistus lasketaan siten, että indeksin pisteluvuista saatu suhdeluku kerrotaan alkuperäisellä vuokralla, jolloin saadaan uusi vuokra. Tarkistusajankohdan pisteluku jaetaan siis sopimuksen tekohetken pisteluvulla seuraavasti:

Esimerkki: 1663(tarkistusajankohdan lukema) / 1621(sopimuksen tekohetken pisteluku) = 1,026 (suhdeluku)

Näin saatu suhdeluku kerrotaan alkuperäisellä vuokralla, jolloin saadaan uusi vuokra.

Esimerkki(jatkoa):

1,026 (aiemmin saatu suhdeluku) x 500e (alkuperäinen vuokra) = 513e (uusi, tarkistettu vuokra)
 

Takaisin sivun alkuun
 

Vakuus

 

Mikä on vakuus?


Vakuus on pantti, joka luovutetaan vastapuolen haltuun sopimusehtojen täyttämisen turvaamiseksi.

Useimmiten vuokrasuhteessa vuokralainen antaa vakuuden vuokranantajan haltuun vuokranmaksun ja huoneiston hyvän hoidon turvaamiseksi.

Vakuus luovutetaan vuokranantajalle huoneiston hyvän hoidon ja kunnon varmistamiseksi. Ennen sisäänmuuttoa on vuokrasuhteen osapuolten hyvä käydä huoneiston kunto yhdessä läpi. Varsin hyvän lopputuloksen saa valokuvaamalla huoneiston kuntoa ja kirjaamalla muistiin huoneistossa jo olevat asumisen jäljet.

Vakuus on vuokralaisen omaisuutta koko vuokrasuhteen ajan.  Vuokranantajan on säilytettävä vakuus siten, että se on erotettavissa vakuuden saajan (vuokranantajan) muusta omaisuudesta vuokrasuhteen päättyessä.

Vakuutta ei saa käyttää normaalista asumisesta ja normaalista kulumisesta aiheutuvien vikojen korjaamiseen.

Vakuus on palautettava vastapuolelle välittömästi ja täysimääräisenä vuokrasuhteen päätyttyä, jos täyttämättömiä velvoitteita ei ole.

 

Kuinka suuri voi vakuus olla?


Vakuuden määrä voi enimmillään olla kolmen kuukauden vuokranmäärää vastaava summa. Jos vuokra vuokrasuhteen alkaessa on 620 €, on suurin mahdollinen vakuus 1.860 euroa. Vakuuden määrä voi olla myös pienempi summa.

 

Miten vakuus kannattaa toimittaa?


Vuokrasuhteessa annettavan vakuuden toimittamismuoto on sopimuksen alainen asia.

Rahana toimitettava vakuus kannattaa aina pyrkiä toimittamaan vuokralaisen nimellä olevalle tilille, jolloin tilin korkohyöty tulee vuokralaisen hyväksi.

Jos rahat laitetaan vuokranantajan nimellä olevalle tilille, on hyvä sopia siitä, että summalle kertynyt korko lisätään tilin pääomaan, jolloin vakuuden määrä nousee vuokrankin korottuessa.  Vuokrasuhteen päättyessä korkohyvitys palautetaan vakuuden myötä vuokralaiselle.

Tilin varojen käyttö muuhun tarkoitukseen kuin vakuuksien säilyttämisen on lain vastaista. Varoilla ei saa edes tilapäisesti parantaa vakuudenhaltijan (vakuuden saajan / vuokranantajan) maksuvalmiutta.

Vakuutta ei tule koskaan luovuttaa vuokranantajan haltuun ennen huoneistoon tutustumista!

 

Vakuuden käyttö


Vakuus palautetaan vuokralaiselle vuokrasuhteen päätyttyä. Ennen vakuuden palauttamista vuokrasuhteen osapuolten tulee sopia yhteinen aika lopputarkastukselle. Lopputarkastus tehdään huoneistossa, kun huoneisto on sekä tyhjennetty että siivottu.

Hyvä vuokratavan mukaan vuokralaisen tulee viedä kaikki irtainomaisuutensa pois huoneistosta sekä puhdistaa pinnat.

Mikäli esim. loppusiivous on tehty huolimattomasti ja asunto on edelleen likainen, voi vuokranantaja pidättää vakuudesta osan siivouskulujensa kattamiseksi.

Vuokranantajan tulee yksilöidä vuokralaiselle mihin tarkoitukseen vakuutta on käytetty ja esittää perusteet vakuuden käytöstä työmäärän ja materiaalin osalta.


Viivästyskoron laskeminen

 

Oheisesta linkistä löydät ohjeet, joilla voit laskea viivästyskoron myöhästyneelle vuokralle.
Viivästyskoron laskeminen
Tietoa myöhästyneen laskun hoitamisesta ja sen vaiheista löydät Lindorff:in maksumyohassa.fi -sivustolta.

 

Vuokrasopimuksen irtisanomisilmoitus

 

Vuokrasopimus tulee aina irtisanoa kirjallisesti. Irtisanomisilmoitus tulee aina toimittaa kirjallisena siten, että sen vastaanottaminen voidaan varmistaa. Pelkkä tekstiviesti tai sähköposti ei siis kelpaa, kuten ei myöskään kirjattu kirje. Yksi mahdollisuus on käyttää haastemiestä. Irtisanomisilmoitus on todisteellisesti toimitettu myös mikäli vastaanottaja kuittaa sen vastaanotetuksi tai sivullinen todistaja todistaa vastaanoton. Todistajaksi kannattaa valita ennemmin vaikkapa naapuri tai talonmies kuin oma puoliso. Myös saantitodistuskirjeellä lähetetty irtisanominen on riittävä, mikäli vastaanottaja kuittaa saaneensa irtisanomisilmoituksen.

Olemme laatineet valmiin pohjan, jolla voit laatia irtisanomisilmoituksen. Täytä merkityt kentät ja toimita todisteellisesti yllä mainittujen ohjeiden mukaisesti vuokranantajalle.

Vakuutus


Vaikka vuokrasopimuksessa ei olisi sovittu vakuutuksen ottamisesta, kannattaa vuokralaisen ottaa kotivakuutus. Kotivakuutuksella vuokralainen vakuuttaa huoneistossa tai varastotiloissa olevan omaisuutensa esimerkiksi vesi- tai palovahinkojen sattuessa. Kiinteistöjen vakuutukset eivät korvaa asukkaiden irtaimistoille sattuneita vahinkoja.

Avaimet


Huoneistoa vuokrattaessa tulee vuokralaiselle luovuttaa riittävä määrä avaimia. Avaimia pitää olla käytössä vähintään yhtä paljon kuin huoneistossa asukkaita. Avainten luovutuksesta ja palautuksesta on hyvä tehdä kuitti, josta ilmenee avainten lukumäärä. Avaimia pitää käsitellä huolellisesti. Avaimiin ei pidä laittaa tunnisteita kuten nimeä ja osoitetta.  Avainten häviäminen ei automaattisesti johda lukkojen sarjoitusvelvollisuuteen.

Laki saatavien perinnästä, perintälaki

 

Monipuolista tietoa perinnästä löydät Kilpailu- ja kuluttajaviraston esitteestä ja laista saatavien perintään liittyen Finlex.fi -sivustolta. Tietoa perinnästä ja ulosotosta löytyy myös Takuu-Säätiön sivustolta.
 

Riitojen ratkaisu

 

Huoneenvuokrasuhteeseen liittyvissä ristiriidoissa on useampia teitä löytää ratkaisu. Asiasta neuvotteleminen ja yhteisymmärryksen löytäminen on osapuolten kannalta ehdottomasti edullisin ja joustavin ratkaisu.

Erimielisyyden tai riitatilanteen ilmentyessä on hyvä aina tarkistaa vuokrasopimus, josta saattaa löytyä asiaan lisätietoa.

Sopimusehdon tulkinta saattaa olla osapuolille epäselvää, jolloin voi olla yhteydessä neuvontaa antaviin järjestöihin saadakseen lisätietoja (Vuokralaiset VKL ry, Suomen Vuokranantajat SVA ry). Neuvontaan soittaessasi ota sopimus esille sillä sitä voidaan tarvita.

Mikäli osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen neuvonnankaan jälkeen, voidaan asia viedä käräjäoikeuden käsiteltäväksi tai kuluttajariitalautakunnan tutkittavaksi.

Takaisin sivun alkuun

Kuluttajaneuvonta

 

Kuluttajaneuvonta antaa kuluttajille ja elinkeinonharjoittajille tietoja ja neuvontaa kuluttajalle merkittävistä asioista sekä kuluttajan oikeudellisesta asemasta.

Kuluttajariitalautakunta

Kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi ei voi viedä seuraavia asioita:

  • huoneiston luovutus väliaikaisesti toisen käyttöön
  • vuokraoikeuden siirto perheenjäsenelle
  • vuokrasuhteen jatkuminen vuokralaisen kuoltua
  • irtisanomisen julistaminen tehottomaksi
  • muuttopäivän siirtäminen
  • jälleenvuokralaisen oikeus jatkaa vuokrasopimusta

Kun haluaa viedä asian tutkittavaksi kuluttajariita lautakuntaan, löytyy osoitteesta www.kuluttajariita.fi tarvittavat lomakkeet:

Valitus vuokrasuhteesta, vuokra-asunnon välityksestä, asumisoikeuden luovutuksesta

Kuluttajariitalautakunnassa asioiden käsittely etenee seuraavasti:

  1. Valittava osapuoli tekee kirjallisen valituksen, joka kirjataan saapuneeksi.
  2. Esittelijä perehtyy asiaan ja lähettää vastapuolelle vastauspyyntö (sisältää kopion valituksestasi)
  3. Vastapuolen vastaus toimitetaan Sinulle
  4. Vastauksesi toimitetaan vastapuolellesi
  5. Lautakunta hankkii tarvitessaan mahdollisia asiantuntijalausuntoja
  6. Esittelijä laatii asiaa käsittelevälle jaostolle ratkaisuehdotuksen.
  7. Jaosto päättää kokouksessaan ratkaisusuosituksesta.
  8. Kuluttajariitalautakunta on edullinen tie asian hoitamiseksi.

 

Käräjäoikeus
 

Riita-asia tulee vireille, kun kantajan lähettämä kirjallinen haastehakemus saapuu käräjäoikeuden kansliaan

Haastehakemuksessa kantaja esittää, mitä hän vaatii vastaajalta ja millä perusteella. Haastehakemukseen on liitettävä se sopimus tai muu asiakirja, johon vaatimus perustuu.

Haastehakemuksen tutkimisen jälkeen käsittelijä antaa haasteen, jossa hän kehottaa vastaajaa määräajassa vastaamaan vaatimuksiin kirjallisesti.

Käräjäoikeus lähettää haasteen vastaajalle postitse tai sen tuo haastemies.

Jos vastaaja vastustaa kannetta, käsittelyä jatketaan suullisessa valmistelussa. Tämä tapahtuu valmisteluistunnossa, johon riidan osapuolet kutsutaan.

TAI

jos vastausta ei ole saapunut, käräjäoikeus ratkaisee asian valmistelua jatkamatta. Tässä tapauksessa ratkaisun nimi on yksipuolinen tuomio ja se annetaan käräjäoikeuden kansliassa ilman, että kantajaa tai vastaajaa tarvitsee kutsua oikeuden istuntoon

 

Riita-asian pääkäsittely


Pääkäsittelyn aluksi puheenjohtaja kertoo, mihin asian valmistelussa on päädytty ja mitä osapuolet ovat vaatineet. Sen jälkeen kantajan ja vastaajan vuorollaan pitää tarkemmin perustella vaatimuksensa.
 

Riita-asian ratkaisu


Riita-asiassa ratkaisu annetaan joko heti istunnon jälkeen tai myöhemmin kansliassa, jolloin ratkaisu on siellä asianosaisten luettavissa. Ratkaisun nimi on tuomio tai päätös.

Ratkaisuun tyytymätön saa hakea siihen muutosta hovioikeudelta.

 

Asuinhuoneiston tavanomainen kuluminen ja asunnon siivous