Vuokralaiset ry:n lausunto komission kohtuuhintaista asumista koskevasta asetusehdotuksesta

29.10.2026

LAUSUNTO 22.10.2026

Eduskunnan ympäristövaliokunnalle

Asia: U 67/2026 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission asetusehdotuksesta kehyksen luomiseksi jäsenvaltioiden toimenpiteille asumisen kohtuuhintaisuuden ja saatavuuden turvaamiseksi (kohtuuhintaista asumista koskeva säädös)

Vuokralaiset ry kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta.

Lausujasta: Vuokralaiset ry on valtakunnallinen vuokralaisten edunvalvoja. Tarjoamme vuokra-asumiseen liittyvää asiantuntijapalvelua, neuvontaa ja koulutusta sekä jäsenillemme että muille vuokra-asumisesta kiinnostuneille.

Lausunto tiivistettynä

Asunto on ensisijaisesti koti eikä sijoitus- tai majoitustuote. Tästä lähtökohdasta Vuokralaiset ry esittää:

1.     Suomen kannassa tulee näkyä, että asuminen on ihmisoikeus ja julkisen vallan on perustuslain mukaan edistettävä jokaisen oikeutta asuntoon.

 

2.     Jos rajoitusvalta halutaan pitää kansallisena, Suomen on samalla annettava kunnille toimivat keinot rajoittaa lyhytvuokrausta ja asuntojen muuta kuin vakituista käyttöä alueilla, joilla se syrjäyttää vakituista asumista.

 

3.     Asuntopulan arvioinnissa on katsottava vuokralaisten tilannetta: vuokrakehitystä, asumismenojen osuutta tuloista, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen jonoja ja asunnottomuutta. Pelkkä omistusasuntojen hinta-tulosuhde ei riitä.

 

4.     Lyhytvuokrauksen rekisteröinti tuo tarvittavaa tietoa ja läpinäkyvyyttä myös verotukseen. Sitä ei tule nähdä pelkkänä hallinnollisena taakkana.

 

5.     Kohtuuhintaisuus edellyttää riittävää valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa ja vuokralaisten asumisturvan vahvistamista.
 

Asuminen on ihmisoikeus

Oikeus asuntoon on turvattu YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen 11 artiklassa. Perustuslain 19 §:n 4 momentin mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Myös EU:n perusoikeuskirja tunnustaa oikeuden asumistukeen ihmisarvoisen elämän turvaamiseksi.

Valtioneuvoston kirjelmä tarkastelee ehdotusta lähes yksinomaan toimivallan, sisämarkkinoiden ja hallinnollisen taakan näkökulmasta. Vuokralaiset ry:n mielestä tämä on liian kapea näkökulma. Kysymys on siitä, kenen käyttöön asunnot ensisijaisesti kuuluvat alueilla, joilla niistä on pulaa.

Valtioneuvosto arvioi itse, että asetuksen vaikutukset omaisuudensuojaan, elinkeinovapauteen ja oikeusturvaan olisivat edistäviä. Vastaava punninta puuttuu oikeudesta asuntoon. Vuokralaiset ry esittää, että valiokunta edellyttää Suomen kantaan myös arvion siitä, miten ehdotus ja sen vaihtoehdot vaikuttavat vakituisten asukkaiden ja erityisesti pienituloisten vuokralaisten mahdollisuuksiin saada kohtuuhintainen koti.
 

Toimivalta ja EU:n rooli

Vuokralaiset ry pitää perusteltuna, että asuntopolitiikka, maankäyttö ja kaavoitus säilyvät kansallisessa päätösvallassa. Asuntomarkkinat ovat paikallisia, ja Suomen tilanne eroaa monista jäsenmaista.

Kansallinen toimivalta on kuitenkin myös velvollisuus. Jos Suomi vastustaa EU-kehystä, sillä perusteella, että kansalliset ja paikalliset ratkaisut ovat tehokkaampia, Suomessa on myös oltava ne ratkaisut. Tällä hetkellä kunnilla ei ole selkeää lainsäädännöllistä keinoa rajoittaa lyhytvuokrausta asuntopula-alueilla.

Vuokralaiset ry esittää, että valiokunta edellyttää valtioneuvostolta selvitystä kansallisista keinoista, joilla kunnat voivat tarvittaessa turvata asuntokannan vakituiseen asumiseen.
 

Asuntopulan kriteerien on katsottava myös vuokralaisia

Asetusehdotuksen mukaan alue voitaisiin määrittää asuntopulasta kärsiväksi, jos asuntojen hinta-tulosuhde on vähintään kahdeksan. Vuokralaiset ry yhtyy valtioneuvoston arvioon, että mittari on kaavamainen eikä tunnista Suomen paikallisia asuntomarkkinoita.

Pidämme erityisen tärkeänä valtioneuvoston huomiota siitä, että arvioinnin tulisi perustua myös vuokrien kehitykseen. Omistusasuntojen hinnat eivät kerro koko totuutta. Vuokralaisen arjessa kohtuuhintaisuus ratkeaa siinä, paljonko tuloista menee vuokraan.

Vuokralaiset ry esittää, että Suomi ajaa neuvotteluissa asuntopulan arviointiin ainakin seuraavia mittareita:

•       vuokrien kehitys suhteessa tulokehitykseen

•       asumismenojen osuus käytettävissä olevista tuloista, erityisesti pienituloisilla vuokralaisilla

•       kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen hakijamäärät ja jonotilanne

•       asunnottomuuden kehitys
 

Ehdotuksen mukaan komissio voisi muuttaa kynnysarvoja delegoiduilla säädöksillä. Vuokralaiset ry pitää valtioneuvoston tavoin tätä ongelmallisena, koska asumisen kannalta keskeiset ehdot voisivat muuttua ilman lainsäätäjän käsittelyä.

Asetusehdotuksen vaikutuksia asuinalueiden eriytymiseen ei ole arvioitu. Komission oman vaikutustenarvioinnin mukaan suppeasti rajatut toimet voivat siirtää lyhytvuokrausta, sijoituskysyntää ja vuokrapainetta viereisille alueille. Suomen kaupungeissa paine voi näin siirtyä alueille, joilla asuu pienituloisia vuokralaisia. Lisäksi alueellisiin keskituloihin perustuva hinta-tulosuhde ei tunnista pienituloisten asuinalueiden kohtuuhintaisuusongelmia. Vuokralaiset ry esittää, että Suomi edellyttää neuvotteluissa, että aluerajauksessa voidaan ottaa huomioon toiminnallinen asuntomarkkina-alue ja vaikutukset lähialueisiin ja että asuntopulan arvioinnissa voidaan käyttää myös asukkaiden syrjäytymistä ja asuinalueiden eriytymistä kuvaavaa tietoa.
 

Lyhytvuokraus ja paikallinen harkintavalta

Lyhytvuokraus on Suomessa rajatumpi ilmiö kuin monissa Euroopan kaupungeissa. Se ei kuitenkaan ole merkityksetön. Matkailukeskuksissa ja suurten kaupunkien keskustoissa vakituisille asukkaille tarkoitettuja asuntoja on siirtynyt majoituskäyttöön. Se nostaa vuokria ja vähentää vuokra-asuntojen tarjontaa juuri siellä, missä kysyntä on suurinta.

Vuokralaiset ry ei jaa valtioneuvoston näkemystä, että lyhytvuokrausrekisteri olisi ensisijaisesti kustannus. Ilman luotettavaa tietoa kunnat eivät voi arvioida ilmiön laajuutta eivätkä osoittaa rajoitusten tarvetta, käytettiinpä EU-kehystä tai kansallista sääntelyä. Rekisteri parantaa myös vuokralaisten ja naapureiden asemaa taloyhtiöissä, joissa asuntoja vuokrataan majoituskäyttöön.

Valtioneuvosto pitää tärkeänä siirtymäaikoja ennen rajoitusten soveltamista. Vuokralaiset ry korostaa, että siirtymäajat eivät saa muodostua niin pitkiksi, että asuntopula-alueen vakituiset asukkaat joutuvat odottamaan suojaa vuosia. Kolmen vuoden näyttövaatimus haitallisista vaikutuksista on jo sellaisenaan pitkä.
 

Vuokralaisten asema ja kohtuuhintainen vuokra-asuminen

Kirjelmässä toistetaan E 21/2026 vp:ssä muodostetut kannat, joissa korostetaan vapaarahoitteista rakentamista ja valtion tukeman asuntotuotannon hallittua vähentämistä. Vuokralaiset ry:n näkemyksen mukaan pelkkä markkinaehtoinen rakentaminen ei turvaa kohtuuhintaista asumista kaikille. Sen osoittavat kasvukeskusten vuokrataso ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen pitkät jonot.

Vuokralaiset ry korostaa, että:

•       valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa tarvitaan riittävästi erityisesti kasvukeskuksissa, jotta pienituloisilla on todellinen mahdollisuus kohtuuhintaiseen kotiin

•       tuettujen asuntojen kohdentaminen ei saa johtaa asuinalueiden eriytymiseen; sekoittunut asukasrakenne on hyvän asuinympäristön edellytys

•       vuokralaisten asumisturva ja asukasdemokratia on pidettävä vahvana myös silloin, kun asuntomarkkinoiden sääntelyä uudistetaan

EU-kehyksestä riippumatta ratkaisevaa on, toteutuuko oikeus asuntoon suomalaisen vuokralaisen arjessa.
 

Lopuksi

Vuokralaiset ry pitää tärkeänä, että Suomi vaikuttaa asetuksen jatkovalmisteluun aktiivisesti. Tavoitteena on oltava, että lopputulos vahvistaa asuntojen käyttöä koteina ja jokaisen oikeutta kohtuuhintaiseen asumiseen.

Helsingissä 22.10.2026

Anne Viita
Toiminnanjohtaja
Vuokralaiset ry
Puh 050 588 3483
anne.viita@vuokralaiset.fi