Kimppa-asuminen

Syksyllä etenkin moni opiskelija valitsee asumismuodokseen kimppakämpän eli soluasunnon. Kimppa-asuminen onkin oiva vaihtoehto oman asunnon vuokraamiselle jo pelkästään siksi, että se on monesti edullisempaa kuin kokonaan oman asunnon vuokraaminen. Ja onpahan kimpassa asuminen usein myös monin verroin hauskempaa kuin yksin asuminen.

Kimppa-asuminen voidaan järjestää sopimusoikeudellisesti muutamalla eri tavalla. Sillä, miten yhteisasuminen järjestetään, on merkittäviä vaikutuksia erimerkiksi siihen, kuka asunnon vahingoittumisesta vastaa ja kenen vahingoksi yhden asukkaan vuokrarästit koituvat. Sopimuksen laadulla on merkitystä myös Kelalta saatavan opintotuen asumislisän määräytymiseen. Siksi järkevän vuokrasopimuksen tekemiselle kannattaakin uhrata hetki aikaa ja ajatuksia.
 

Erilaiset sopimusvaihtoehdot


Yksi päävuokralainen ja alivuokralainen/-laisia

 

Yksi vaihtoehto on järjestää kimppa-asuminen siten, että yksi asukkaista vuokraa koko asunnon itselleen ja alivuokraa sitten osia asunnosta yhdelle tai useammalle asukkaalle tekemällä jokaisen alivuokralaisen kanssa oman alivuokrasopimuksen. Jos asunnosta alivuokrataan eteenpäin yli puolet, on alivuokraukseen pyydettävä lupa vuokranantajalta.

Alivuokrauksen yhteydessä muodostuu oikeudellisesti kahdenalaisia vuokrasuhteita. Koko asunnon vuokranneen asukkaan eli päävuokralaisen ja asunnon omistajan välillä on ”tavallinen” huoneenvuokrasuhde, kun taas päävuokralaisen ja alivuokralaisen välille syntyy alivuokrasuhde.

Päävuokralainen vastaa aina yksin koko asunnon vuokran maksamisesta asunnon omistajalle, kun taas kukin alivuokralainen maksaa alivuokrasopimuksessa sovittua vuokraa päävuokralaiselle.

Päävuokralainen on alivuokralaisen ohella lisäksi vastuussa myös alivuokralaisen
huoneistossa huolimattomuudellaan aiheuttamista vahingoista. Alivuokralaisen mahdolliset vuokrarästit ja asunnon huono hoito koituvat siis päävuokralaisen vahingoksi.

Alivuokrasuhteessa perittävän vuokran määrä on päävuokralaisen ja alivuokralaisen sopimuksenvarainen asia, eikä ole mitenkään sidoksissa päävuokralaisen koko asunnosta maksamaan vuokraan. Sopivaa alivuokraa määritettäessä on syytä huomioida, että vuokraan sisällytetään osa päävuokralaisen maksamista sähkö-, vesi- ja laajakaistamaksuista.
 

Jokaiselle oma vuokrasopimus


Toinen vaihtoehto kimppa-asumisen järjestämiseen on se, että kaikki asuntoon muuttavat vuokralaiset ovat tasaveroisina vuokralaisina asunnossa. Vuokranantaja voi näissä tilanteissa tehdä jokaisen asukkaan kanssa oman erillisen vuokrasopimuksen, jolla vuokralainen vuokraa osan asunnosta omaan käyttöönsä ja osa asunnosta (esim. keittiö, WC ja suihku) jää vuokralaisten yhteiseen käyttöön.

 

Yksi yhteinen vuokrasopimus
 

Vuokranantaja voi toisaalta tehdä kaikkien vuokralaisten kanssa myös yhden yhteisen vuokrasopimuksen, jolla koko asunto luovutetaan vuokralaisten yhteiseen käyttöön, jolloin vuokralaiset sopivat keskenään siitä, kuka saa minkäkin asunnon huoneen omaan käyttöönsä ja mitkä tilat jäävät yhteiseen käyttöön.

Takaisin sivun alkuun

Vastuu vuokran maksamisesta
 

Mikäli kaikilla vuokralaisilla on oma vuokrasopimus, on kukin vuokralainen vastuussa vain oman vuokraosuutensa maksamisesta, ellei nimenomaisesti ole sitoutunut yhteisvastuuseen koko huoneiston vuokrasta. Siksi omien erillisten vuokrasopimusten tekeminen on vuokralaisten kannalta turvallisin vaihtoehto.

Jos taas vuokralaisilla on yksi yhteinen vuokrasopimus, ovat vuokralaiset yhteisvastuussa sopimussuhteen kaikista velvoitteista, esimerkiksi vuokranmaksusta. Tällöin yhden vuokralaisen vuokranmaksun laiminlyönti koituu aina muiden maksettavaksi ja myös yhteisesti asettua vuokravakuutta voidaan käyttää yhdenkin vuokralaisen vuokrarästien tai kenen tahansa vuokralaisen aiheuttaminen vahinkojen kattamiseksi.

 

Yhteisen asunnon irtisanominen


Valitulla sopimustyypillä on vaikutusta myös asunnon irtisanomiseen. Jos asuminen on järjestetty yhden päävuokrasuhteen ja yhden tai useamman alivuokrasuhteen avulla, voi päävuokralainen yksin irtisanoa päävuokrasuhteen, jolloin myös alivuokralaisen on muutettava pois asunnosta päävuokrasuhteen päättyessä.

Alivuokrasuhteeseen ja päävuokrasuhteeseen sovelletaan osin eri lainkohtia, ja alivuokralainen on siksi tietyissä kohdin heikommassa asemassa kuin päävuokralainen. Esimerkiksi lain mukaisen irtisanomisajat ovat lyhyempiä alivuokrasuhteessa kuin päävuokrasuhteessa.

Alivuokralaisella itsellään on oikeus irtisanoa oma alivuokrasuhteensa 14 päivän irtisanomisajalla, kun taas päävuokrasuhteessa vuokralaisen irtisanomisaika on yksi kuukausi. Alivuokrasuhteen irtisanominen ei myöskään automaattisesti päätä myös päävuokrasuhdetta.

Jos asunnon jokainen vuokralainen on tehnyt oman vuokrasopimuksen vuokranantajan kanssa, voi kukin vuokralainen irtisanoa toisista vuokralaisista riippumatta oman vuokrasuhteensa kuukauden irtisanomisajalla, eikä irtisanomisella ole vaikutusta muiden asukkaiden vuokrasuhteisiin.

Jo vuokrasopimusta tehtäessä on hyvä keskustella vuokranantajan kanssa poislähtevän asukkaan tilalle otettavan uuden asukkaan valinnasta. Kätevintä on sopia asiasta siten, että asuntoon jäävät vuokralaiset etsivät uuden vuokralaisen, jonka vuokranantaja sitten vielä hyväksyy ennen vuokrasopimuksen tekemistä.

Mikäli asukkailla on yksi yhteinen vuokrasopimus vuokranantajan kanssa, ei kukaan vuokralainen voi ilman toisten vuokralaisten suostumusta irtisanoa koko asunnon vuokrasopimusta. Koko vuokrasuhteen irtisanomiseen vaaditaan aina kaikkien vuokralaisten suostumus.

Vuokranantajan kanssa kannattaa keskustella jo vuokrasopimusta tehtäessä menettelystä tilanteissa, joissa yksi yhteisvuokralainen haluaa lähteä asunnosta ja joku toinen jäädä asuntoon. Syytä on sopia ainakin siitä, onko vuokralaisella oikeus ottaa lähteneen vuokralaisen tilalle uusi asuinkaveri sekä siitä, miten yhteisesti maksetun vakuusmaksun palauttaminen hoidetaan.

Takaisin sivun alkuun

Vakuus ja vakuutus


Alivuokratilanteissa päävuokralaisen asettama vakuus on vakuutena päävuokralaisen itsensä vuokranmaksusta. Asunnon omistajalla on kuitenkin oikeus pidättää päävuokralaisen vakuudesta myös alivuokralaisen huoneistossa aiheuttamien vahinkojen korjauskuluja.

Päävuokralaisen ottaessa huoneistoon alivuokralaisen, on päävuokralaisen syytä pyytää alivuokralaiselta vakuutta. Alivuokralaisen asettama vakuus toimii vakuutena alivuokralaisen vuokranmaksusta sekä alivuokralaisen huoneistolle aiheuttamista
vahingoista.

Kun jokainen vuokralainen on tehnyt asunnon omistajan kanssa oman vuokrasopimuksen, on kunkin vuokralaisen asettama vakuus vakuutena vain hänen itsensä vuokranmaksusta sekä asukkaan omaan käyttöönsä vuokraaman tilan kunnosta.

Yhteisissä tiloissa aiheutetusta vahingoista vastaa vahingon aiheuttanut vuokralainen. Ellei vahingonaiheuttajaa saada selville, voi vuokranantaja kuitenkin pidättää yhteisten tilojen korjauskuluja kenen tahansa vuokralaisen vakuudesta. Mikäli näin käy, voi koko vahingon maksanut vuokralainen periä muilta vuokralaisilta itselleen jälkikäteen osaa maksamastaan korvauksesta takautumisoikeutensa nojalla.

Yhden yhteisen vuokrasopimuksen tilanteissa, asetettu vakuus on vakuutena kaikkien vuokralaisten vuokranmaksusta sekä koko asunnon kunnosta. Vuokranantajalla on tällöin oikeus pidättää yhteisestä vakuudesta kenen tahansa vuokralaisen vuokrarästejä ja missä tahansa asunnon huoneessa aiheutuneiden vahinkojen korjauskuluja.

Vuokravakuuden enimmäismäärä on aina kolmen kuukauden vuokria vastaava määrä.

 

Vakuuttaminen kannattaa aina


Riippumatta vuokrasopimuksen tyypistä, vuokralaisten on aina suositeltavaa ottaa kotivakuutus erilaisten vahinkojen varalle, vaikka vuokrasopimuksessa vakuutuksen ottamista ei vuokralaisilta edellytettäisikään.

Kimppa-asunnossa jokaisen asukkaan on otettava oma kotivakuutus oman omaisuutensa turvaksi. Kaverin vakuutuksesta ei siis saa korvausta esimerkiksi tulipalon tai vesivahingon vuoksi tuhoutuneista omista tavaroista.

Takaisin sivun alkuun