NÄKÖKULMA: Selvitystyö nosti esiin lisätiedon tarpeen

Ministeri Kai Mykkänen (1) asetti syksyllä 2023 selvitysryhmän arvioimaan valtion tukemaa asuntotuotantoa, valtion asuntorahastoa ja epäsuoria tukia. Ryhmään kuului puheenjohtajana Markus Lahtinen (2) sekä jäseninä Essi Eerola (3), Matti Kuronen (4) ja Hannu Ruonavaara (5). Selvitys valmistui maaliskuussa 2024.

Selvitysryhmä antoi politiikkasuosituksia rahoitusjärjestelmän kehittämisestä, segregaation torjunnasta, asukasvalinnasta, osaomistamisen malleista, asuntorahaston asemasta, suhdannepolitiikasta, tietopohjan vahvistamisesta ja EU-rahoituksen hyödyntämisestä. Kuten selvityksissä usein, lisätieto ja kasvanut ymmärrys johtivat myös lisätiedon tarpeisiin. Käymme tässä kirjoituksessa läpi pääasialliset lisävalaisua vaativat asiat.

Ensimmäinen selvityksen havainto on, ettemme tiedä millaiset kotitaloudet hakevat asuntoja, millaisille kotitalouksille asunnot myönnetään ja millaiset kotitaloudet hyväksyvät tarjoukset. Vaikka valitut asukkaat täyttävät asunnon saamisen kriteerit, on selvää että sekä järjestelmätasolla että yksittäisten vuokrataloyhtiöiden kannalta tällainen tieto asiakkaista on aivan oleellista.

Toisena havaintona esitimme, että muiden tukimuotojen kuin korkotuen ja investointiavustuksen suuruus on epäselvä. Alennetuista tontinvuokrista voidaan saada jotain tietoa vertaamalla niitä markkinahintoihin, mutta pitkän ajan seuranta puuttuu niin Arasta kuin kunnistakin. Tällainen tuki on useimmiten kuntien menetettyä tuloa jonka mittaaminen on vaikeaa, mutta tämä vuokrasäästönä asukkaille päätyvän tuen suuruus on tunnettava myös jotta voidaan arvioida sen hyötyjä sekä selvityksessä esitetyn mukaan mahdollisesti porrastaa vuokraa tulojen mukaan. Selvityshän ei esittänyt määräaikaisia vuokrasopimuksia, mutta oli valmis arvioimaan vuokraa uudelleen asukkaan tulojen kasvaessa, kuitenkin niin ettei tämä vaikuttaisi vuokrantasaukseen.

Kolmanneksi, systemaattinen tieto Ara-tuotannon sijoittumisen ja segregaation yhteydestä vaikuttaa puuttuvan kokonaan. Asuntorakentaminen ja olemassa oleva asuntokanta eri hallintamuotoineen eittämättä vaikuttaa segregaatioon, mutta yhtenäistä dataa aiheesta ei ole. Tästä olisi hyötyä selvityksen mukaisesti suunniteltaessa kaupunkiseututason toimenpiteitä yksittäisten kuntien toimien sijaan.

Edellämainittujen lisäksi selvityksessä mainitaan, ettei tietoa Ara-tuotannosta ennaltaehkäisemässä asunnottomuuden riskiä juurikaan ole ja että tuetun asumisen kohdentumisen läpinäkyvyys ja yhdenvertaisuus toteutuvat huonommin kuin kaikille yhteisessä asumistuessa.

Selvityksessä edellytämme pitkäjänteisyyden ja ennustettavuuden lisäämistä strategisissa kysymyksissä. Yhteisymmärrys tavoitteista ja tutkimustietoon perustuva kustannustehokas välineiden valinta tavoitteiden saavuttamisessa on asuntopolitiikan kaltaisessa pitkäjänteisessä toiminnassa aivan olennaista. Tässä tärkeää on politiikkamuutosten vaikutusarviointi. Edellä mainittu tiedonkeruu Ara-asuntojen asukkaiden ja asunnonhakijoiden tekemistä valinnoista ja preferensseistä on edellytyksenä myös kun arvioidaan järjestelmän hyötyjä asukkaille.

 

Markus Lahtinen,
työryhmän pj, toimitusjohtaja PTT

Essi Eerola,
prosessipäällikkö, Suomen Pankki

Matti Kuronen,
tekniikan tohtori

Hannu Ruonavaara,
sosiologian professori, Turun yliopisto

 

Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran A-Kruunun asiantuntijablogissa 3.5.2024.


Takaisin sivun alkuun