Omatoiminen varautuminen on osa kriisinkestävyyttä

Uudenmaan Pelastusliiton turvallisuusasiantuntija  Mia Savilampi hymyilemässä.
Pelastussuunnitelmaan tutustumalla tietää miten vaaratilanteissa tulee toimia, toteaa Mia Savilampi.

Ajankohtaiset maailman tapahtumat ovat herättäneet myös suomalaisten kiinnostuksen väestönsuojeluun. Asiantuntija kannustaa asukkaita olemaan aktiivisia sekä oman kodin että asuintalon väestönsuojelullisissa asioissa.

Yhteiskunnassa tapahtuu erilaisia häiriötilanteita myös normaaliolosuhteissa. Sähköt voivat katketa sääilmiöiden takia moneksi päiväksi tai kuljetus- tai tehdasonnettomuuden aiheuttama kemikaalivuoto saastuttaa tilapäisesti hengitysilman.

– Kansalaisten omatoiminen varautuminen on olennainen osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Siihen kuuluu kotivaran hankkiminen ja kyky selviytyä vähintään 72 tuntia häiriötilanteissa, taidot onnettomuustilanteissa toimimiseen sekä erilaisten tiedonsaantikanavien seuraaminen ja myös medialukutaito propagandan varalta, listaa Uudenmaan Pelastusliiton turvallisuusasiantuntija Miia Savilampi, joka kävi puhumassa väestönsuojelusta Mestariasuntojen asukkaille järjestämässä tilaisuudessa keväällä.


Asukkaat vastaavat väestönsuojan käyttöönotosta

Savilampi kannustaa hankkimaan tietoa varautumisesta ja suojautumisesta perehtymällä alan toimijoiden verkkosivujen antiin ja ennen kaikkea perehtymään oman talon pelastussuunnitelmiin. Jokaisesta vähintään kolmen asuinhuoneiston rakennuksesta pitää myös löytyä ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma.

– Jokaisen asukkaan kannattaa tutustua pelastussuunnitelmaan, jotta tietää, miten erilaisissa vaaratilanteissa tulee toimia, toteaa Savilampi ja korostaa talossa asuvien asukkaiden merkitystä myös väestönsuojien käyttöönotossa.

– Tarvittaessa väestönsuojan käyttöönoton tekevät talon asukkaat. Siksi olisi tärkeää, että taloyhtiöissä olisi aina suojanhoitaja, joka osaa ohjata ja opastaa suojaan liittyvissä asioissa ja toisaalta viedä viestiä väestönsuojiin liittyen eteenpäin, painottaa Savilampi.


Lukutaito on tärkein suojanhoitajan taito

Monia asukkaita kuitenkin mietityttää, riittävätkö omat taidot suojanhoitajan tehtävään.

– Suojanhoitajan tärkein taito on lukutaito. Silloin osaa toimia suojassa oikein. Ja tekniikan taitojen osalta riittää, että pysyy työkaluista meisseli ja jakoavain kädessä. Suojanhoitajan tehtävää kannattaa ajatella siten, että voi pitää itseään onnekkaana, kun pääsee tutustumaan tarkemmin talonsa asioihin, kannustaa Savilampi.

Monia asukkaita pohdituttaa myös tilanne, jos omasta talosta ei löydy väestönsuojaa.

– Väestönsuojan puuttumisesta talossa ei tarvitse kantaa huolta. Jos tulisi tilanne, että väestönsuojaa tarvittaisiin, suoja kyllä osoitetaan viranomaisten taholta asukkaille, kertoo Savilampi.


Tutustu suojelu- ja varautumisasioihin tarkemmin verkossa

Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK:n verkkosivuilta (spek.fi) löytyy hyödyllistä materiaalia asukkaan omiin suojautumistoimiin ja väestönsuojiin liittyen.

Väestönsuojeluun liittyviä opastusvideoita löytyy Uudenmaan Pelastusliitto ry:n Youtube-kanavalta.

Kotitalouksien varautumissuosituksiin liittyvää ohjeistusta löytyy osoitteesta 72tuntia.fi.

Säteilyvaarasta, siihen varautumisesta ja ajankohtaisesta sätelytilanteesta löytyy lisätietoa Säteilyturvakeskuksen verkkosivuilta (stuk.fi).


Takaisin sivun alkuun