PÄÄKIRJOITUS: Ihmisten tarpeet ja huolet on ymmärrettävä ottaa huomioon

Hymyilevä Vuokralaiset ry:n puheenjohtaja ja kansanedustaja Suna Kymäläinen ulkona kerrostalon edessä.

Ympäristöministeriö teetti Asuntopoliittisen kehittämisohjelma -selvityksen, jonka raportti julkaistiin viime vuoden lopulla. Se luo suuntaviivoja kahdeksanvuotiselle asuntopoliittiselle toimenpideohjelmalle. Pitkäjänteinen ohjelma on katsottu tarpeelliseksi, jotta asuntotuotantoa saadaan lisää ja asumisen kustannuksia kohtuullisemmiksi.

Vuokralaisten ja aso-asukkaiden kannalta raportissa on hyviä asioita. Esimerkiksi raportissa painotetaan halua turvata kaikkien asumismuotojen toimintaedellytykset. Asian edistämiseksi kuntia kehotetaan luovuttamaan tontteja ARA-toimijoille. Valtion keinovalikoimaan puolestaan sisällytetään jatkossakin MAL-sopimukset, joiden turvin on hyvin saatu patistettua kuntia tarjoamaan tonttejaan kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon.

Raportti voisi olla kokonaisuudessaan kunnianhimoisempi, mutta meillä poliitikoilla on nyt mahdollisuus tehdä virkamiesten esityksestä ohjelma, joka tuo oikeasti apua tämän päivän asuntopoliittisiin ongelmiin.

Nostaisin raportista erityisesti esiin sen, että siinä korostetaan kaikilla olevan oikeus asuntoon ja hyvinvointia tukevaan asuinympäristöön. Lisäksi on huomionarvoista, että asuntopolitiikka pitää raportin mukaan kytkeä tiiviiksi osaksi kaikkea politiikkaa. Tämän lehden sivuilla 6 ja 8 olevien asukashaastattelujen myötä käy selväksi, että asumisella on todellakin suuri ja laaja-alainen merkitys ihmisen elämään.

Vuokralaiset ry muistuttaa, että oikeus asuntoon tulee myös ymmärtää niin, että asumisen pitää olla kohtuuhintaista, jotta asukkaita ei itketä maksaa asumiskulujaan, kuten helsinkiläinen Anni artikkelissa totesi. Se luo pohjan ihmisen hyvinvoinnille.

Kohtuuttomista vuokrista puhuttaessa raportissa on kuitenkin valitettavan väheksyvä sävy. Siinä todetaan, että vain 13,9 % vuokralla olevista kotitalouksista joutuu käyttämään asumiseensa yli 40 prosenttia käteen jäävistä tuloistaan. Tämä tarkoittaa kuitenkin noin 130 000 kotitaloutta ja arviolta 130 000–300 000 ihmistä. Kun tilastoja tarkastellaan vielä syvemmin, tilanne koskee erityisesti pienituloisia. Jopa yli puolet heistä maksaa kohtuuttomia vuokria. Tilanteesta siis kärsivät eniten kaikkein heikoimmassa asemassa olevat.

Samassa yhteydessä tuodaan myös esiin, että noin viidennes kaikista kotitalouksista kokee asumismenonsa tuntuvaksi rasitteeksi ja yli puolet lieväksi rasitteeksi. Sivulla 4 olevassa artikkelissa toiminnanjohtaja Anne Viita nostaa esiin syitä tähän. Suomen tilannetta ei voi vähätellen verrata muiden maiden tilanteeseen.

Suomessa täytyy toimia maan olosuhteiden mukaan sekä ottaa vakavasti huomioon ihmisten tarpeet ja huolet. Asuntopolitiikkaa ei voi toteuttaa tuloksellisesti, jos tätä lähtökohtaa ei ymmärretä.


SUNA KYMÄLÄINEN

Puheenjohtaja
Vuokralaiset VKL ry,
kansanedustaja


Takaisin sivun alkuun