Asoasumisen kustannuksia valvotaan myös korjauskuluissa

Asumisoikeusasunnot alkavat lähestyä perusparannusikää. Suurin osa asoasuntokannasta on rakennettu 1990-luvulla. Kuvassa Suomen ensimmäinen asotalo, Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n talo Rovaniemellä Sudentie 9:ssä. Talo valmistui syksyllä 1991.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn tehtävänä on valvoa asumisoikeusasuntojen omakustannusperiaatteella määriteltyjä vastikkeita. Laki korkotukilainoista edellyttää, että tuettavat ja perusparannettavat asunnot ovat kustannuksiltaan kohtuullisia.

ARA myöntää perusparannus- ja muuta lainoitusta vuosittain sille annettujen määrärahavaltuuksien puitteissa. Valtuudet päätetään hallituksen esityksen mukaan vuosittain.

– Hakemusta käsitellessään ARAn pitää ottaa huomioon useita seikkoja. ARA edellyttää, että asunnoille on kyseisellä alueella pitkäaikainen tarve. ARA arvioi myös kohteen olemassa olevien ja haettavien lainojen kokonaismäärää suhteessa alueen hintatasoon. Lisäksi perusparannushankkeen kustannuksien pitää olla kohtuullisia ja hankkeen suunnitelmien pitää täyttää ARA-tuotannolle asetetut laatuvaatimukset, muun muassa esteettömyyden osalta, selvittää rahoituksen palvelualueen päällikkö, apulaisjohtaja Heli Huuhka.

Kysymys peruskorjauslainoituksista nousi esiin viime syksynä, kun ARAlta alkoi tulla osalle lainoista hylkypäätöksiä. Muun muassa Vuokralaiset ry oli huolissaan siitä, heikennetäänkö korjausvelan kasvamisen myötä asumisoikeusasuntojen kysyntätilannetta ja pahimmillaan ajetaan yhtiöt myymään kohteitaan joko vuokra- tai omistusasunnoiksi.

Huuhka näkee tilanteen toisin ja korostaa, että ARAn tavoitteena on pitää asumisen hinta kohtuullisena ja sitä kautta asunnot kilpailukykyisinä.

– ARA pitää erittäin tärkeänä, että asumisoikeusasunnot pysyvät nimenomaan asumisoikeuskäytössä ja tämä on myös lähtökohta perusparannuksen lainotukselle.  Harkitessaan perusparannuslainahakemuksen hyväksymistä, ARA kiinnittääkin huomiota myös siihen, että asumiskustannukset ovat perusparannuksen jälkeenkin kohtuullisia, jotta asunnot pysyisivät jatkossakin nimenomaan asumisoikeuskäytössä.  Jos käyttövastike nousee liian korkeaksi suhteessa paikalliseen tasoon, voi se aiheuttaa asuntojen tyhjilleen jääntiä, perustelee Huuhka.

Isot perusparannukset ovat kalliita toteuttaa, maksavat keskimäärin 1000 euroa neliöltä. Remontit nostavat asoasunnoissa kaikkien asuntojen vastikkeita, sillä yhtiöillä on käytössään vastikkeiden tasausjärjestelmä. ARAn linjaus todennäköisesti pakottaa yhtiöt etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja korjaustoimintaan kuitenkin niin että ne täyttävät lain vaatimukset asuntojen kilpailukykyisen kunnon ylläpitämisestä.

– Remontteja tehdään asumisen laadun parantamiseksi. Siksi on lähtökohtaisesti hyvä asia, että yhtiöt haluavat tehdä peruskorjauksia ja toivomme, että ARA ottaa linjauksissaan myös tämän huomioon. Asukkaiden kannalta voisi toisaalta olla hyvä asia, jos yhtiöt kehittäisivät mahdollisuuden asua edullisemmin, mikäli remonttia ei asunnossa tehdä ja remontointi ei ole talon kestävän kehityksen mukaisen ylläpitotoiminnan kannalta välttämätöntä, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.


Takaisin sivun alkuun