Asumisen hinta on kallis tulevina vuosina

Istuvan henkilön käsissä oleva tyhjä musta lompakko.

Energian ja sähkön hinnan kehittyminen ratkaisee paljon tulevia talousnäkymiä erityisesti asumisessa. Tulevaisuuden ennustaminen on kuitenkin juuri nyt erityisen vaikeaa.

Tilastokeskuksen mukaan kiinteistöjen yläpidon kustannukset ovat nousseet 10,1 % vuoden 2022 toisella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Eniten kasvoivat sähkön kustannukset, 31,3 %. Myös lämmityskulut kasvoivat voimakkaasti, 13,6 %. Samoin korkotason nousu aiheuttaa monelle vuokra- ja asumisoikeusasuntoja omistaville yhtiöille lisäkustannuksia.

Talouden kehittymiseen lähivuosina niin kotitalouksissa kuin yhteiskunnan tasolla vaikuttaa paljon se, saadaanko Euroopassa yksimielisyys energian hinnan taittamisesta. Jos saadaan, se madaltaisi inflaatiota eli rahan ostovoima kasvaisi.

– Vuodelle 2023 ponnistetaan kerrostaloyhtiöiden kustannuksissa tämän vuoden erittäin korkeiden muutosprosenttien jälkeen. Ensi vuodellekin ennustetaan 5–6 prosentin kustannusnousua kaukolämpötaloissa valtakunnallisesti, kertoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.


Inflaatiolla ei saisi perustella turhia korotuksia

Inflaation on arvioitu asettuvan ensi tai seuraavana vuonna, mutta asiantuntijat korostavat, että asiassa on vielä monta epävarmuustekijää kuten se, mihin suuntaan Ukrainan sota kehittyy. Kero pitää huolestuttavana sitä, jos inflaatiokehitystä ei saada kuriin ja toivoo päättäjiltä ja yrityksiltä löytyvän malttia.

– Nyt on selviä merkkejä siitä, että hinnastoihin ollaan niittaamassa epämääräisesti inflaatiolla perustellen kovan luokan korotuksia monissa yksityisissä palveluissa, harmittelee Kero ja toivoo malttia myös kiinteistöveron määritykseen.

– Rakennuksen kiinteistövero on nousemassa hieman alle 10 prosenttia, mikäli valtiovarainministeriö soveltaa asetuksen laadinnassaan viime vuosikymmenten tapaa. Kiinteistöalan järjestöt ovat ehdottaneet asiaan nyt harkintaa, ja vuoden loppuun mennessä nähdään, mikä on ministeriön ratkaisu, toteaa Kero.


Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat laskevat

Suhdannetilanne asuntomarkkinoilla on myös myllerryksessä. Omistusasuntokauppa on taloudellisen epävarmuuden vuoksi hiljentynyt rajusti ja asuntojen hinnat ovat laskussa. Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja on tehty niin paljon viime vuosina, että niistäkin on ylitarjontaa ja vuokrat laskussa ainakin toistaiseksi.

– Rakentamiseen ei odoteta kuitenkaan mitään romahdusta, koska talouden näkymät ovat kohtuulliset. Vuoden 2024 talousennusteet ovat taas plussalla, kertoi Forecon Oy:n johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala Kova ry:n marraskuisessa talousseminaarissa, vaikka korosti hänkin, että talouden näkymät ovat sumeat ja riskejä on paljon.

Kun vapaarahoitteinen asuntotuotanto vähenee, se on yleensä tarkoittanut rakentajien kasvavaa kiinnostusta ARA-tuotantoon. Pajakkalan mukaan tilanne on jälleen se, että gryndiasuntoja tarjotaan ARA-hankkeiksi ja mielenkiinto ARA-rakentamiseen tulee kasvamaan reippaasti lähiaikoina.


Vuosimaksujen tarkistamisesta luovuttiin kertaluontoisesti

Kova ry:n tilaisuudessa niin ikään puhunut erityisavustaja Mikko Friipyöli ympäristöministeriöistä vakuuttelikin, että ARA-astuntojen rakentamiseen tarvittavia lainojen myöntämisvaltuuksia löytyy hyvin ensi vuonnakin. Toisin kuin Pajakkala, Friipyöli kuitenkin ennusti vuokrien nousevan, ainakin ARA-asunnoissa. Niissä vuokrataso on kuitenkin lähtötasoltaan erityisesti kasvukeskuksissa kymmeniä prosentteja matalampi kuin vapaarahoitteisissa asunnoissa.

– ARA-vuokrissa korotuksen on arvioitu olevan ensi vuonna keskimäärin yli 4 prosenttia. Jotta vuokrien ja asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeiden nousu ARA-asunnoissa olisi ensi keväänä maltillisempaa, aravalainojen vuosimaksujen tarkistuksesta on esitetty luovuttavaksi tänä vuonna kertaluontoisesti, kertoi Friipyöli valtion toimenpiteistä asumiskustannusten hillitsemiseksi.

Ensi vuoden budjettiin on myös varattu neljä miljoonaa euroa asumisneuvonnan kehittämiseen ja laajentamiseen.


Takaisin sivun alkuun