Tarvitaan lisää päätösvaltaa
HEKAn pitkäaikainen valvoja Pirjo Salo korostaa, että asukkailla pitää olla aidosti vaikutusmahdollisuus myös vuokraan vaikuttaviin asioihin.
Vuokralaisneuvottelukunta on valinnut kirjanpitäjä Pirjo Salon Helsingin kaupungin vuokra-asuntojen eli HEKAn kaikkien kohteiden päävalvojaksi jo kahdeksan vuoden ajan. Pirjo on päässyt kehittämään toimenkuvaansa vuosien varrella.
– HEKAlla on ammattitilintarkastajat, joten olen keskittynyt asioihin, joihin he eivät puutu, kuten esimerkiksi yhteishallintolain tai ARA-lainsäädännön toteutumiseen yhtiössä. Tarkastan totta kai myös talousasioita, mikäli niihin liittyviä ongelmia nousee esiin esimerkiksi vuokralaisneuvottelukunnan kokouksissa, kertoo Pirjo.
Pirjon tehtäviin kuuluu myös kouluttaa talotoimikuntien puheenjohtajia sekä kohde- ja aluevalvojia talousasioissa kuten lausuntopapereiden täyttämisessä tai budjetin tulkinnassa. Pää- ja aluevalvojat myös kokoontuvat käymään asioita läpi muutaman kerran vuodessa.
Tiedot annettu moitteetta
HEKAssa Pirjon yhteistyökumppaneita valvojan tehtävien suorittamisessa ovat talousjohtaja, controller ja kiinteistöjohtaja.
– Olen saanut heti kaikki tiedot, joita olen pyytänyt, kehuu Pirjo.
Pirjo kokee voivansa vaikuttaa lausunnoillaan ainakin jossain määrin HEKA:n toimintaan. Valvojan tarkastustoiminnan ja lausuntojen myötä on esimerkiksi muutettu joitain toimintatapoja alueyhtiöissä.
Vuokralaisdemokratia siis toimii valvojan toiminnan osalta, mutta Pirjon mielestä asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet ovat viime vuosina heikentyneet HEKAn alueyhtiöiden lopettamisen myötä. Nyt koko yhtiön hallituksessa on kaksi asukasedustajaa, kun aiemmin jokaisessa alueyhtiön hallituksessa oli omat asukasedustajansa eli päätäntävaltaa oli jaettu alueille.
Tarvitaan lisää päättäviä elimiä
– Aidosti päätäntävaltaa asukkailla on vain hallituksen jäsenyyden kautta. Nyt tarvittaisiin lisää elimiä, joilla on päätäntävaltaa. Esimerkiksi yhteistyöelimille pitäisi saada päätäntävaltaa joissain asioissa, pohtii Pirjo ja korostaa, että asukkailta on hävinnyt vaikutusmahdollisuus myös vuokranmääritykseen uuden järjestelmän myötä.
– Uusi vuokranmäärityksen pisteytysjärjestelmä on toki avoimempi ja selkeämpi, mutta asukkaat eivät nyt pääse vaikuttamaan vuokriin omilla asumistottumuksillaan eli se, miten kohteen menot ja vuokrat jakautuvat, ovat nyt kaksi eri asiaa. Vuokranmäärityksessä ei ole minkäänlaista kannustetta toimia kohteen eduksi, korostaa Pirjo.
Myös korjaustoimintaan vaikuttamisessa olisi parantamisen varaa.
– Paperilla monet asiat ovat hyvin, kuten esimerkiksi remontteihin vaikuttamisessa, mutta käytännössä toiminta riippuu esimerkiksi isännöitsijästä, kertoo Pirjo ja ehdottaa asiasta mainintaa tulevaan yhteishallintolakiin.
Yhteishallintolakiin tarkemmat säädökset vaikuttamisesta
– Yhteishallintolakiin voisi tulla tarkemmat säädökset esimerkiksi asukasedustajien ottamisesta mukaan remonttihankkeisiin. Myös HEKAn omaan säännöstöön pitäisi kirjata tuo asia, esittää Pirjo.
Yhteishallintolain uudistamisessa pitäisi ottaa vakavasti huomioon nimenomaan asukkaiden halu vaikuttaa tärkeisiin asioihin, kuten yhtiön talouteen.
– Vuokralaisten mahdollisuuksia päättää asioista yhdessä vuokranantajan kanssa pitäisi kaiken kaikkiaan lisätä. Erityisesti isossa yhtiössä, kuten HEKA, asukkaiden päätösvaltaa pitäisi laajentaa. Kaksi asukasedustajaa hallituksessa ei riitä näin isossa laivassa. Ei ole mitään järkeä kehittää lakia siihen suuntaan, että se kannustaa ihmisiä vain puuhastelemaan taloissa keskenään. Sitäkin tarvitaan, mutta niin tarvitaan myös päätösvaltaa, korostaa Pirjo.
Kuva:
HEKAn päävalvoja, kirjanpitäjä Pirjo Salo muistuttaa, että nykymallilla yhteishallintolaki mahdollistaa asukkaiden päätösvallan kaventumisen, kuten HEKAssa on käynyt alueyhtiöiden lakkauttamisen myötä.