Aso-asukkailla epäselvyyttä tiedonsaannista
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara on toiminut 1.9.2022 lähtien kanteluviranomaisena eli Araan on voinut kannella virheellisestä menettelystä tai laiminlyönnistä asukashallinnossa. Kantelu ei kuitenkaan ole koskaan päätökseen kohdistuva muutoksenhakukeino. Ara on tarvittaessa huomauttanut virheellisestä menettelystä ja antanut hallinnollista ohjausta.
Asukkaiden tekemissä kanteluissa on Aran mukaan näkynyt epäselvyyttä siitä, mitä tietoja heillä on oikeus saada ja asumisoikeusyhteisöillä puolestaan epätietoisuutta siitä, mitä tietoja voidaan luovuttaa asukashallinnon eri toimielimille.
– Vuonna 2023 käsittelimme kahdeksan hallintokantelua, joissa kahdessa selvitettiin lisäksi käyttövastikkeiden määrityksiin liittyviä kysymyksiä. Tänä vuonna ratkaisuja on tehty viiteen kanteluun, kertoo ylitarkastaja Anne Salin.
Arassa on ratkaistu asukashallintokanteluja muun muassa kohdekohtaisen valvojan oikeuksista saada taloustietoja menneiltä vuosilta, yhteistyöelimen koolle kutsumisen laiminlyönnistä, asukaskokouksen koollekutsumisen virheellisestä menettelystä, yhtiön tiedottamisen ja asukkaiden tiedonsaannin puutteellisuudesta, asukkaiden kuulemisesta peruskorjaustilanteessa ja liikuntavälinevaraston käytöstä. Lisäksi on käsitelty virheellisyyttä asukasjäsenen valinnassa yhtiön hallitukseen, asukashallinnon toteuttamisesta uudiskohteessa, yhtiön tiedottamisvelvollisuuden puutteesta ja asukastoimikunnan pöytäkirjojen jakelun estämisestä.
Asukkaiden tiedonsaantioikeus vaihtelee riippuen siitä, missä roolissa tietoja asumisoikeusyhteisöltä pyydetään.
– Ara ei ole laatinut ohjelistaa tiedotettavista asioista, koska säännöksissä on haluttu säilyttää joustavuus ottaen huomioon, että yhteisöt ovat erilaisia kooltaan ja toimintatavoiltaan. Asukkaat voivat päättää haluamastaan asukashallinnon mallista lain puitteissa ja toivottavaa on, että yhteisö ja asukkaat kehittävät toimivan asukashallintomallin ja tiedottamisen tavat yhdessä. Näkisin, että yhteisö ja asukkaat laatisivat juuri omaan asukashallintomalliin soveltuvan huoneentaulun selventämään mitä tietoa on oikeus eri rooleissa saada, mistä tietoa löytyy ja kenelle tiedottamisvelvollisuus kuuluu, toteaa Salin.
Salin korostaa, että hyvä asukashallinto perustuu avoimeen tiedonvälitykseen sekä yhtiön ja asukkaiden väliseen hyvään yhteistyöhön ja keskinäiseen luottamukseen.
– Asukashallinnossa on tärkeää, että asumisoikeuden haltijoita kiinnostavat yhteiset asiat esitetään ymmärrettävästi. Avoimuus ja rakentava keskustelu edellyttävät toiminnan läpinäkyvyyttä: tietoa siitä, mitä on suunnitteilla, tekeillä ja missä vaiheessa asioista päätetään. Näkemykseni mukaan kantelujen määrä vähenee asumisoikeusyhteisön ja asukkaiden välisellä hyvällä yhteistyöllä, toteaa Salin.
Lakiuudistus toi tullessaan myös uuden valtakunnallisen yhteistyöelimen, asumisoikeusasioiden neuvottelukunnan, johon kuuluu niin asukkaita, yhtiöiden edustajia kuin myös järjestöjen kuten Vuokralaiset ry:n edustajia. Salin uskoo, että neuvotteulunnan toiminta kehittää myös tiedonvälitystä.
– Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata asumisoikeusjärjestelmän toimintaa, tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja sekä muulla tavoin kehittää asumisoikeusasumista koskevia asioita, toteaa Salin.