Tietopaketti vuokralaisille

Tältä sivulta ja oheisesta lisävalikosta löydät monipuolista tietoa asunnon etsimiseen ja vuokraukseen sekä asumiseen liittyen. Mikäli et löydä näiltä sivuilta vastausta kysymykseesi, autamme sinua mielellämme neuvontanumerossamme.

Alla olevassa listassa on tällä sivulla käsiteltävät aiheet. Pääset suoraan haluamaasi kohtaan tekstiä klikkaamalla kyseistä linkkiä.

Asunnon vuokraus

Laki saatavien perinnästä, perintälaki

Riitojen ratkaisu

 

 

 

Asunnon vuokraus


Kaikki merkittävät vuokranantajat löytyvät verkosta. Hae esimerkiksi Googlesta hakusanalla ”vuokra-asuntoja”. Hyvän listauksen vuokra-asuntojen tarjoajista löydät myös Mistä löytää vuokra-asunto? -sivultamme.

Katso vinkkimme turvalliseen asunnonvuokraukseen

Vuokranantaja voi vuokrata asuntoaan joko itse tai hyödyntäen välittäjäfirman palvelua.

 

1. Vuokranantaja vuokraa itse

 

Vuokranantaja vuokraa huoneistoaan usein itse. Vuokranantaja tuntee vuokraamansa asunnon hyvin ja osaa vastata vuokralaisen kysymyksiin koskien yhtiön yhteisiä tiloja. Vuokranantaja tietää tekemänsä remontit ja on yleensä osakkaana hyvin selvillä myös taloyhtiössä suunnitteilla olevista remonteista. Vuokranantaja ei kuitenkaan välttämättä ole asiantuntija asuinhuoneiston vuokrauksessa. Vuokrasuhteen osapuolten avuksi on markkinoilla monia oppaita sekä erilaisia neuvontapalveluja. Vuokrasopimusta tehtäessä kannattaa hyödyntää valmiita lomakepohjia, jotta aikaan saadaan molempia palveleva vuokrasopimus.

Suomen Vuokranantajat
Suomen Vuokranantajat neuvovat omia jäseniään puhelimitse asunto-osakeyhtiöihin, vuokraukseen ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä sekä järjestävät koulutustilaisuuksia. www.vuokranantajat.fi

Kiinteistöliitto
Kiinteistöliitolla on kaikille avoin maksullinen puhelinneuvontapalvelu, erityisesti asunto-osakeyhtiöihin liittyvissä kysymyksissä sekä maksuton puhelinneuvonta omille jäsenilleen. www.kiinteistoliitto.fi

 

2. Välittäjän käyttö


Vuokranantaja voi hoitaa vuokraamisen itse tai käyttää apuna välittäjää. Myös vuokralainen voi käyttää välittäjää. Välittäjän tehtävänä on hoitaa huoneiston näytöt vuokralaiselle, saattaa vuokrasopimuksen osapuolet yhteen sekä auttaa vuokrasopimuksen laatimisessa. Välitysliikkeen on suoritettava välitystehtävä ammattitaitoisesti, huolellisesti ja hyvää välitystapaa noudattaen sekä ottaen huomioon toimeksiantajan ja myös tämän vastapuolen edut. Sekä vuokranantaja että asunnon hakija voivat siis tehdä kirjallisen toimeksiannon välittäjälle. Nykyisen välittäjälainsäädännön mukaisesti toimeksiannon tekijä vastaa välityspalkkion suorittamisesta. Välittäjän toimintaa säädellään laissa kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä 1074/2000. 

FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 15.12.2000/1074

 

3. Vuokralainen, vuokrakohteen valinta ja huoneistoon tutustuminen


Vuokralainen valitsee asunnon kodikseen. Tärkeitä seikkoja ovat huoneiston kunto, vuokran määrä sekä vuokrasuhteen turvallisuus ja pysyvyys. Hyvän vuokratavan mukaista on, että vuokranantaja kertoo tiedossaan olevista huoneiston käyttöön vaikuttavista remonteista, jotta vuokralainen voi pohtia haluaako muuttaa huoneistoon, jossa on lähitulevaisuudessa tulossa remontteja. Vuokralaisen kannattaa myös itse tiedustella ja selvittää vuokranantajalta onko tällaisia remontteja tulossa tai onko huoneisto tarkoitus myydä. Huoneiston käyttöön vaikuttavia remontteja ovat muun muassa julkisivu-, parveke- ja putkiremontit.

Vuokralaisen kannattaa vuokrakohteen valinnassa kiinnittää huomioita myös huoneiston ulkopuolisiin asioihin kuten siihen, millaisia julkisia kulkuyhteyksiä huoneiston läheisyydessä on sekä siihen, millaisia etäisyyksiä on kauppoihin, kouluihin, päiväkoteihin, harrastuksiin ja muihin palveluihin.

Huoneiston ja taloyhtiön kunnolla on merkitystä vuokratasoa määriteltäessä. Pesutupa, kuivaushuone, kylmäsäilytystilat kuten myös autopaikoitus ja kiinteät laajakaistayhteydet voivat olla päätöksenteossa merkittävässä asemassa.

Huoneistoon tutustuessa on hyvä katsoa läpi kaikki huoneet. Esittelytilanteessa vuokranantajan (tai välittäjän) on huolehdittava, että valaistus on riittävä huoneiston tutustumiseen. Pääsääntöisesti vuokra-asunnossa olevat kodinkoneet (liesi & jääkaappi–pakastin) kuuluvat vuokrasuhteeseen ja niiden voi olettaa toimivan. Jos huoneistossa on kodinkoneita, joita et osaa käyttää, pyydä käyttöohje. Uusien asuntojen kehittynyt kodintekniikka vaatii osaamista. Vuokranantajan velvollisuuksiin kuuluu huolehtia tarvittavasta opastuksesta.

Tutustumisen yhteydessä on hyvä kiinnittää erityistä huomioita ympäristöstä kuuluviin ääniin sekä mahdollisiin huoneistoon kulkeutuviin hajuihin ja käryihin (tupakointi, ravintolat). Pääväyliltä ääniä voi kuulua myös öiseen aikaan.

Vuokramarkkinat toimivat nykyisin suurelta osin verkon välityksellä ja toisinaan vuokrahuoneisto voidaan jopa vuokrata käymättä ensin sitä paikan päällä tutkimassa. Tällöin korostuvat asuntoilmoituksessa annettavat tiedot vuokrahuoneistosta. Huoneiston kuvien ja tietojen tulee vastata huoneiston kuntoa sekä materiaalien oikeellisuudesta on huolehdittava.

Selvitä kuuluuko huoneistoon ulkopuolisia säilytystiloja kuten kellari- tai vinttikomeroa. Et voi automaattisesti olettaa varastotilan kuuluvan vuokrasopimukseesi. Tarkista onko käytössäsi ulkoiluvälinevarastoa, pesutupaa tai saunaa, autopaikkaa tai autotallia.

Laki saatavien perinnästä, perintälaki

 

Monipuolista tietoa perinnästä löydät Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivulta ja laista saatavien perintään liittyen Finlex.fi -sivustolta. Tietoa perinnästä ja ulosotosta löytyy myös Takuu-Säätiön sivustolta.
 

Riitojen ratkaisu

 

Huoneenvuokrasuhteeseen liittyvissä ristiriidoissa on useampia teitä löytää ratkaisu. Asiasta neuvotteleminen ja yhteisymmärryksen löytäminen on osapuolten kannalta ehdottomasti edullisin ja joustavin ratkaisu.

Erimielisyyden tai riitatilanteen ilmentyessä on hyvä aina tarkistaa vuokrasopimus, josta saattaa löytyä asiaan lisätietoa.

Sopimusehdon tulkinta saattaa olla osapuolille epäselvää, jolloin voi olla yhteydessä neuvontaa antaviin järjestöihin saadakseen lisätietoja (Vuokralaiset VKL ry, Suomen Vuokranantajat SVA ry). Neuvontaan soittaessasi ota sopimus esille sillä sitä voidaan tarvita.

Mikäli osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen neuvonnankaan jälkeen, voidaan asia viedä käräjäoikeuden käsiteltäväksi tai kuluttajariitalautakunnan tutkittavaksi.

Takaisin sivun alkuun

Kuluttajaneuvonta

 

Kuluttajaneuvonta antaa kuluttajille ja elinkeinonharjoittajille tietoja ja neuvontaa kuluttajalle merkittävistä asioista sekä kuluttajan oikeudellisesta asemasta.

Kuluttajariitalautakunta

Kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi ei voi viedä seuraavia asioita:

  • huoneiston luovutus väliaikaisesti toisen käyttöön
  • vuokraoikeuden siirto perheenjäsenelle
  • vuokrasuhteen jatkuminen vuokralaisen kuoltua
  • irtisanomisen julistaminen tehottomaksi
  • muuttopäivän siirtäminen
  • jälleenvuokralaisen oikeus jatkaa vuokrasopimusta

Kun haluaa viedä asian tutkittavaksi kuluttajariita lautakuntaan, löytyy osoitteesta www.kuluttajariita.fi tarvittavat lomakkeet:

Valitus vuokrasuhteesta, vuokra-asunnon välityksestä, asumisoikeuden luovutuksesta

Kuluttajariitalautakunnassa asioiden käsittely etenee seuraavasti:

  1. Valittava osapuoli tekee kirjallisen valituksen, joka kirjataan saapuneeksi.
  2. Esittelijä perehtyy asiaan ja lähettää vastapuolelle vastauspyyntö (sisältää kopion valituksestasi)
  3. Vastapuolen vastaus toimitetaan Sinulle
  4. Vastauksesi toimitetaan vastapuolellesi
  5. Lautakunta hankkii tarvitessaan mahdollisia asiantuntijalausuntoja
  6. Esittelijä laatii asiaa käsittelevälle jaostolle ratkaisuehdotuksen.
  7. Jaosto päättää kokouksessaan ratkaisusuosituksesta.
  8. Kuluttajariitalautakunta on edullinen tie asian hoitamiseksi.

 

Käräjäoikeus
 

Riita-asia tulee vireille, kun kantajan lähettämä kirjallinen haastehakemus saapuu käräjäoikeuden kansliaan

Haastehakemuksessa kantaja esittää, mitä hän vaatii vastaajalta ja millä perusteella. Haastehakemukseen on liitettävä se sopimus tai muu asiakirja, johon vaatimus perustuu.

Haastehakemuksen tutkimisen jälkeen käsittelijä antaa haasteen, jossa hän kehottaa vastaajaa määräajassa vastaamaan vaatimuksiin kirjallisesti.

Käräjäoikeus lähettää haasteen vastaajalle postitse tai sen tuo haastemies.

Jos vastaaja vastustaa kannetta, käsittelyä jatketaan suullisessa valmistelussa. Tämä tapahtuu valmisteluistunnossa, johon riidan osapuolet kutsutaan.

TAI

jos vastausta ei ole saapunut, käräjäoikeus ratkaisee asian valmistelua jatkamatta. Tässä tapauksessa ratkaisun nimi on yksipuolinen tuomio ja se annetaan käräjäoikeuden kansliassa ilman, että kantajaa tai vastaajaa tarvitsee kutsua oikeuden istuntoon

 

Riita-asian pääkäsittely


Pääkäsittelyn aluksi puheenjohtaja kertoo, mihin asian valmistelussa on päädytty ja mitä osapuolet ovat vaatineet. Sen jälkeen kantajan ja vastaajan vuorollaan pitää tarkemmin perustella vaatimuksensa.
 

Riita-asian ratkaisu


Riita-asiassa ratkaisu annetaan joko heti istunnon jälkeen tai myöhemmin kansliassa, jolloin ratkaisu on siellä asianosaisten luettavissa. Ratkaisun nimi on tuomio tai päätös.

Ratkaisuun tyytymätön saa hakea siihen muutosta hovioikeudelta.