Vuokrasääntelyn vaikutukset tutkittava

Kerrostaloja Helsingin Kalasatamassa.
A-Kruunu Oy:lle valmistui vuonna 2019 Helsingin Kalasatamaan kohtuuhintainen vuokratalo, jollaisia tarvittaisiin enemmän erityisesti pääkaupunkiseudulla helpottamaan sekä asukkaiden että elinkeinoelämän toimintaa.

Vuokralaiset ry esittää, että valtion taholta tutkitaan vuokrasääntelyn vaikutukset asuntomarkkinoihin. Sääntelemättömillä markkinoilla on ollut 25 vuotta mahdollisuus osoittaa asuntotuotantokykynsä. Vuokra-asunnoista on yhä suurempi pula ja siksi myös asumisen hinta on nykyään vuokralaisille kohtuuton, kuten vastikään tehty Turun yliopiston selvitys osoittaa.

-Vuoden 1995 vuokrasääntelyn purun tavoitteena oli, että markkinoille saadaan lisää vuokra-asuntoja. Riittävä määrä asuntoja on luonnollisesti paras keino pitää asumisen kulut kurissa. Vapaarahoitteista tuotantoa ei kuitenkaan ole syntynyt riittävästi eli tavoitetta ei ole saavutettu. Sen sijaan on saatu kohtuuttoman kalliit vuokrat, painottaa puheenjohtaja Suna Kymäläinen.

Sääntelyn vastustajat nojaavat vanhaan väitteeseen

Pysyvää vuokrasääntelyä ei saataisi aikaa nopeasti, mutta asiaa pitäisi alkaa selvittämään.

– Nyt vuokrasääntelyn vastustajat, sijoittajat, torjuvat sääntelyn voimakkaasti vedoten yhä edelleen väitteeseen, että sääntely vähentää tuotantoa. Tarvitaan puolueetonta selvitystä, jossa asuminen nähtäisiin ihmisen perusoikeutena, eikä vain sijoittajalle voittoa tuottavana hyödykkeenä, toteaa Kymäläinen.

Valtion pitäisi Vuokralaiset ry:n mielestä puuttua joka tapauksessa tavalla tai toisella jatkuvasti nouseviin asumisen kustannuksiin.

Puolet pienituloisista käyttää yli 40% asumiseen

Ympäristöministeriö teetti Turun Yliopistolla vastikään raportin, jossa todetaan, että liki puolet pienituloisista kotitalouksista käytti vuonna 2018 yli 40 prosenttia eli kohtuuttoman paljon tuloista asumiseen. Heidän tilannettaan heikentää entisestään se, että asumisen liitettäviä oheiskuluja on yhä enemmän, eikä ansiotason kehitys ole pysynyt asumisen hinnan kohoamisen tahdissa.

– Koronatilanne on vielä heikentänyt erityisesti pienituloisten naisten työllisyystilannetta ja osoittanut kaikkien kotitalouksien osalta vuokramarkkinoiden haavoittuvuuden asumisen kustannusten osalta, muistuttaa Kymäläinen.

Asukkaiden yhä vaikeampi hyväksyä omistajan tuottoja

– Nyt ollaan vahvasti eriarvoistumisen tiellä. Turun yliopiston tekemässä selvityksessä osoitettiin, että vuokra- ja omistusasumisen kustannuksiin on syntynyt kohtuuttoman suuri ero. Tämän eron esiin tulemisen myötä asukkaiden on varmasti yhä vaikeampi hyväksyä, että he kartuttavat vapaarahoitteisten asuntojen täysin kohtuuttomissa vuokrissa omistajan omaisuutta, muistuttaa Kymäläinen.

Tilastokeskuksen vuokratilaston mukaan Helsingissä vapaarahoitteiset vuokrat ovat jo noin 10 euroa neliöltä kalliimmat kuin ARA-vuokrat. ARA-asunnoissa vuokrat määräytyvät omakustannusvuokrien mukaan ja omistajayhtiöt ovat voitonjakorajoitteisia.

– Selvä merkki vapaarahoitteisten vuokra-asuntomarkkinoiden tuottavuudesta sijoittajille on myös ulkomaisten sijoittajien kasvanut kiinnostus Suomen markkinoihin. Suomalaisten perinteistä velvollisuudentunnetta maksaa vuokransa käytetään tavallaan surutta hyväksi, toteaa Kymäläinen.

ARA-tuotannon reipas lisäys turvaa tarjonnan pitkäjänteisesti

Vuokrasääntelyn rinnalla Vuokralaiset ry näkee myös ARA-tuotannon huomattavan kasvattamisen. ARA-tuotantoa pitäisi jatkossa tuottaa säännöllisesti suhdanteista riippumatta, jotta asuntotarjonta saadaan pysyvästi riittävälle tasolle.

– ARA-asunnot pitäisi saada entistä useamman ulottuville. ARA-tuotannon vastustajien kannattaisi nähdä asia elinkeinoelämän kannalta. Kun työntekijöillä on mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumisen työpaikkojen lähellä, työvoiman saanti helpottuu. Samalla kuluttajille jäisi enemmän rahaa käytettäväksi laajemman yrityskentän hyödyksi. Nyt asukkaiden rahoista hyötyvät vain asuntosijoittajat, toteaa Kymäläinen.

ARA-asunnot pitäisi puheenjohtaja Suna Kymäläisen mukaan saada entistä useamman ulottuville ja ARA-tuotannon vastustajien kannattaisi nähdä asia myös elinkeinoelämän edistämisen kannalta.

Takaisin sivun alkuun