Asiantuntija tuo alan näkökulman hallitustyöskentelyyn
Vuokra-asuntojen rakennuttaminen ja omistaminen vaatii myös yhtiön hallitukselta vankkaa osaamista. VAV Asunnot Oy on päätynyt rekrytoimaan hallitukseen alan asiantuntemusta.
Vantaan kaupunki rekrytoi vuosi sitten ensimmäistä kertaa vuokra-asuntoyhtiönsä hallitukseen alan asiantuntijan. Myös poliittisesti valituilta jäseniltä edellytetään riittävää asiantuntemusta, joka tulee ilmetä ansioluettelossa. VAV Asunnot Oy:n kuusihenkisessä hallituksessa on myös kaksi asukasjäsentä.
– Toimitusjohtajana olen ottanut uudistuksen ilolla vastaan. Asiantuntijajäsen tuo yhtiön oman osaamisen päälle erinomaista lisäarvoa hallitustyöskentelyyn. Päätöksenteko on ikään kuin vankemmalla pohjalla, toteaa toimitusjohtaja Mirka Saarholma.
Hallituksen asiantuntijajäseneksi kutsuttiin vuosi sitten Lentorata Oy:n hankekehitysjohtajana toimiva Katariina Haigh.
– Itse olen havainnut, että pystyn ehkä jonkin verran oivalluttamaan muita jäseniä asioiden syy-seuraussuhteisiin, ja tuomaan päätettäviin asioihin mittakaavaa.
Aiemmin Haigh on työskennellyt asuntoliiketoiminnan ja kaupunkisuunnittelun tehtävissä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla muun muassa Asuntosäätiössä, Bonava Suomi Oy:ssä ja NCC Rakennus Oy:ssä. Vappuna hän palaa yleishyödyllisen asuntotuotannon pariin siirtyessään A-Kruunu Oy:n toimitusjohtajaksi. Haighin tilalle ollaan rekrytoimassa uutta alan osaajaa.
Rahoitus suurena haasteena
Rahoituksen niukkuus on yleishyödyllisten yhtiöiden yhteinen haaste tänä päivänä. Valtion tukeman tuotannon lainavaltuudet on puolitettu viime vuoteen verrattuna. Ensi vuonna valtuuksista leikataan jälleen puolet pois. Kun viime vuonna Varke-asuntoja tuotettiin noin 8 000, ensi vuonna pystytään käynnistämään noin 2 000 asunnon tuotanto.
VAV:lle valmistui viime vuonna 174 asuntoa, mutta tänä vuonna asuntoja ei valmistu lainkaan. Ensi vuonna voisi valmistua satoja asuntoja, jos hankkeita saadaan liikkeelle. Se taas riippuu siitä, saavatko hankkeet Varkelta lainapäätöksen.
– Tilanne on täysin riippuvainen siitä saako tuotannolle tukea. Meillä on edelleen tavoitteena rakennuttaa 350 uutta asuntoa vuosittain. Se on kova tavoite, mutta siihen ei todennäköisesti päästä lähitulevaisuudessa. Tulevaisuus on muutenkin todella hämärän peitossa, harmittelee Saarholma.
Politiikalta odotetaan pitkäjänteisyyttä
Sekä Saarholma että Haigh peräänkuuluttavat asuntopolitiikkaan ja rahoituksen varmistamiseen pitkäjänteisyyttä. Valtion asuntorahaston lakkauttaminen tämän vuoden alussa vei kuitenkin asiaa päinvastaiseen suuntaan. Kohtuuhintaiselle asumiselle ei ole enää käytössä korvamerkittyä rahaa, vaan asuntotuotannosta päätetään vuosittain valtion budjettineuvottelujen yhteydessä.
– Asuntopolitiikan ja rahoituksen tempoilu hankaloittaa merkittävästi uudistuotannon prosessien sujuvuutta ja investointien ennakoitavuutta. Kaikki kiinteistökehittämisen ja uudistuotannon prosessit ovat aikaa vieviä - helposti 3-4vuotta kestäviä, ja vielä pidempiä, jos tehdään pitkäjänteistä aluekehittämistyötä. Tällaisissa prosesseissa ei ole hyvä asia, että tehdään rajuja poliittisia muutoksia, toteaa Haigh.
Asukkaiden maksukyky koetoksella
Niin VAV:lla kuin muillakin yleishyödyllisillä yhtiöillä isona haasteena on myös markkinatilanteen muutokset, lainsäädäntöön tulleet tiukennukset ja harjoitettu leikkauspolitiikka. Asukkaiden maksukyky on heikentynyt sosiaali- ja asumistukien leikkaamisen myötä. Yhä useampi etsii edullisempia asuntoja, tai kamppailee maksukykynsä rajamailla isommassa asunnossa.
– Maksuhäiriöt ja häädöt ovat meilläkin lisääntyneet. Ongelmat ovat lisääntyneet myös niillä asukkailla, joilla aiemmin ei ole ollut vaikeuksia selvitä vuokristaan. Meillä on kaksi asumisneuvojaa, ja teemme yhteistyötä myös hyvinvointialueen kanssa, jotta asukkaille saadaan oikeanlaista tukea oikeaan aikaan. On tärkeää tunnistaa tilanteet, joissa apua tarvitaan, kertoo Saarholma.
Korjausvelkaa pyritään välttämään
Korjaustoiminnan haasteisiin VAV:ssa on pyritty vastaamaan pitkäjänteisellä suunnittelulla.
– Olemme varautuneet tilanteeseen siten, että kiinteistöissämme teetetään mahdollisuuksien mukaan isojakin rakennusosakorjauksia, jolloin laajojen peruskorjauksien tarvetta saadaan siirrettyä hallitusti myöhempään ajankohtaan. Se on myös ympäristöystävällisempi ratkaisu. Pyrimme näin myös välttämään korjausvelan kertymistä, kertoo Saarholma.
VAV:n hallituksessa toimivia asukasjäseniä Saarholma kiittää aktiivisuudesta. Jokaisessa kokouksessa on esityslistalle varattu kohta asukkaiden asioille.
– Asukkaat tuovat hyvin asukkaiden tunnot ja ajatukset esiin hallituksessa. Heidän näkökulmansa tuo monipuolisuutta asioiden käsittelyyn. Ja iloksemme saamme heiltä myös kiitosta silloin, kun siihen on aihetta.
Yläkuva:
Mirka Saarholma toteaa, että asiantuntijajäsenen virittämä keskustelu tuo uusia näkökulmia hallitustyöskentelyyn. Katariina Haigh kokee voineensa hyödyntää VAV:n eduksi laajaa asuntoliiketoiminnan osaamistaan.