ASUKASTOIVEJUTTU: Avoin viestintä tärkeää asumisen häiriötilanteissa
Huoneenvuokralaki sääntelee vuokralaisen ja vuokranantajan keskinäistä suhdetta, mutta laki ei suoraan sääntele sitä, miten vuokranantajan tulisi puuttua naapurien keskinäisiin riita-, häirintä- tai vahingonkorvaustilanteisiin. Avoin viestintä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa helpottaa asioiden selvittämistä.
Asumiseen kuuluu jonkinasteisten äänten sietäminen huoneistossa, yhteisissä tiloissa ja piha-alueilla. Esimerkiksi lasten leikeistä kuuluvia tavanomaisia ääniä pidetään järjestyssääntöjen sallimina aikoina normaaleina. Yöaikaan tulee kuitenkin välttää kaikenlaisten kovien äänten aiheuttamista.
Sinällään sallittu ja hyväksyttäväkin toiminta voi muuttua häiritseväksi, jos toiminta aiheuttaa naapureille kohtuutonta haittaa. Häiritsevää elämää voi olla esimerkiksi useita tunteja päivässä jatkuva pianonsoitto, koirien jatkuva haukkuminen tai kovaääninen musiikin kuuntelu.
Suomen Vuokranantajien lakiasiainjohtaja Tarik Ahsanullah kannustaa asukkaita olemaan aktiivisia vuokranantajan suuntaan kaikissa asumisen häiriötilanteissa. Myös Hyvä vuokratapa -ohjeistus korostaa avointa viestintää osapuolten välillä.
– Mikäli vuokralainen kokee esimerkiksi häiritsevää käytöstä naapureiltaan, on tästä hyvä aina kertoa vuokranantajalle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Asukkaan kannattaa myös pitää tarkkaa päiväkirjaa tapahtumista ja tarvittaessa kysellä havaintoja muilta asukkailta omien havaintojensa tueksi, kertoo Ahsanullah.
Lain mukaan vuokranantaja voi irtisanoa ja jopa purkaa vuokrasopimuksen, jos vuokralaisen huoneistossa vietetään häiritsevää elämää.
– Ennen vuokrasuhteen purkamista vuokranantajan tulee varoittaa vuokralaista häiritsevästä elämästä. Vuokranantajalla on asiassa näyttötaakka, joten hänen pitää pystyä yksilöimään häiriöt riittävän tarkasti. Viime kädessä häiriöiden olemassaolo ratkaistaan tuomioistuimessa yleensä henkilötodistelun avulla, kertoo Ahsunullah.
Jos kyse on vuokrataloyhtiöstä, joissa riitelevien asukkaiden vuokranantaja on sama, vuokranantajan puuttumismahdollisuudet ovat Ahsanullahin mukaan paremmat.
– Asunto-osakeyhtiöissä häiriötä kärsivän vuokralaisen vuokranantajan toimintamahdollisuudet ovat rajatut ja sen sijaan häiriköivän asukkaan vuokranantajan tai taloyhtiön tulisi ryhtyä toimiin eli vuokrasuhteen päättämistoimenpiteisiin.
Omaisuuden vahingoittamistilanteissa lähtökohtana on yleisesti täyden korvauksen periaate eli vahingonkärsijä tulisi saattaa samaan asemaan, kuin hän olisi ollut ilman vahingon aiheutumista. Jos esimerkiksi ikkuna on rikottu, se pitää korjata entistä vastaavaan kuntoon.
– Näissä tilanteissa haastetta aiheuttaa yleisesti vahingon määrän arviointi, esimerkiksi sellaisten pintojen osalta, joissa on jo valmiiksi ollut selvästi kulumaa. Jos naapuri rikkoo vaikkapa toisen vuokralaisen irtaimistoa, on kyse kokonaan asukkaiden välisestä vahingonkorvausasiasta, ellei vahinkoa aiheudu samalla myös vuokranantajan omaisuudelle, täsmentää Ahsanullah.