Valtion tukema asuntotuotanto tulee vähenemään rajusti
Valtion taloudellinen tilanne määrittelee nyt vahvasti kaikkea toimintaa, niin myös kohtuuhintaisen asuntotuotannon määrää. Silti Varke-tuotantoa ei käytetä nyt selättämään matalasuhdanteen haasteita.
Ympäristöministeriön valtiosihteeri Mika Nykänen toi maaliskuun alussa pidetyssä Varke-päivän esityksessään esiin, että asuntosektori kohtaa tällä hetkellä useita samanaikaisia haasteita. Markkinat heilahtelevat, julkisella taloudella on paineita ja tuettua asumista pitäisi pystyä kohdentamaan oikein.
Suhdannemuutos on historiallinen. Asuntojen hinnat laskevat edelleen, ja asuntotuotannon määrä jää neljättä vuotta selvästi alle 20 000 asunnon, kun tarve olisi 31 - 36 000 asunnon vuosittainen tuotanto. Rakentamisen tuotannon arvo on tippunut 6,5 miljardia euroa neljässä vuodessa, mikä tarkoittaa valtiolle reilun kahden miljardin euron menetyksiä verotuloina.
Viimeiset kaksi vuotta valtion tukema tuotanto on edustanut noin puolta kaikesta rakentamisesta. Varke-tuotantoa on käytetty vastasyklisenä työkaluna matalasuhdanteessa, mutta tänä ja ensi vuonna näin ei tehdä. Näin siitä huolimatta, että Rakennusteollisuus (RT) on kertonut matalasuhdanteen jatkuvan ja olevan niin syvä, ettei näköpiirissä ole nousua ilman voimakasta talouskasvua. Sellaista ei ole ainakaan vielä näkyvissä. RT toivoo valtiolta politiikkakeinoja, kuten kohtuuhintaisen asuntotuotannon tukemista.
– Rakentaminen on yhä tilanteessa, että yksityinen tuotanto on laskenut eikä näkymää kasvusta ole. Näissä tilanteissa tarvitaan vastasyklistä tuotantoa, ja niin pitää olla jatkossakin, totesi Nykänenkin.
Ensi vuonna valtuuksia ennätysvähän
Tästä huolimatta Varke-asuntojen rakennuttamiseen tarkoitetut lainavaltuudet kääntyvät nyt jyrkkään laskuun. Tänä vuonna ne ovat tippuneet puoleen edellisvuodesta. Ensi vuonna valtuutuksen määrä tippuu jälleen puoleen, ollen vain 500 miljoonaa euroa. Sillä määrällä valtuuksia rakennetaan vain noin 2000 asuntoa. Viime vuonna valtion tukemia asuntoja tuotettiin lähes 8000.
– Samaan aikaan toivotaan, että vapaarahoitteinen tuotanto elpyy. Valtion tukema asuntotuotanto ei katoa tulevaisuudessa, mutta sen rooli pienenee, ja markkinoiden kulku määrittelee sen jatkossa. Tulevaisuudesta ei voi puhua ilman, että puhutaan vaikeasta julkisen talouden tilasta. Niukkojen resurssien aikana tuotanto pitää kohdistaa erityisryhmille eli niille, jotka tarvitsevat eniten tuettua asumista. Erityisesti sosiaalinen aspekti täytyy pitää mielessä, korosti Nykänen.
Kuten todettua, alan asiantuntijat viestivät voimakkaasti, että vapaarahoitteinen tuotanto ei ole lähtemässä liikkeelle, eikä vapaarahoitteinen tuotanto korvaa lähivuosina valtion tukeman asuntotuotannon vähenemistä.
Korkotukilainat saatava pois EDP-velasta
Alan toimijat saivat Nykäsen puheesta kuitenkin jotain ilonaihettakin. Valtio pyrkii saamaan korkotukilainoitukset pois rasittamasta EDP-velkaa eli koko julkisen sektorin velkaa EU:n tilastotavan mukaan.
Lainatakaukset otettiin mukaan määrittämään EDP-velkaa vuonna 2022. Niiden määrä nostaa velaksi määriteltyä summaa seitsemän prosenttia. Suomella on tuota velkaa nyt noin 92%, ja uhkana on joutua surullisen kuuluisalle EU:n tarkkailuluokalle. Korkotukilainojen poistuminen tuosta tilastosta helpottaisi siis melkoisesti Suomen tilannetta EU:n silmissä.
Lainamäärät eivät tarkoita verovaroin jollekin taholla maksettavaa rahaa. Valtion taloudellinen riski realisoituisi vain, jos yleishyödylliset yhtiöt eivät pystyisi suoriutumaan lainahoitokuluistaan. Tällaista ei ole näköpiirissä, koska Varke-asunnot sijoittuvat pääosin erittäin kysytyille asuinalueille kasvukeskuksissa. Nykänenkin korosti, että kyse on lähinnä tilastoinnista, ja että korkotukilainoitus tulisi saada pois EDP-velkaa määrittämästä. Näin on toimittu ainakin Hollannissa.
– Teemme paljon töitä, että tilastointia korjattaisiin. Valtion tukemaa tuotantoa on tarve vähentää nimenomaan velkasuhteen näkökulmasta, totesi Nykänen.
Nykäsen puhetta voi siis tulkita myös siten, että jos korkotukivaltuudet saadaan pois EDP-velkaa rasittamasta, valtion tukemalle tuotannolle voisi tulla tukea helpommin.
Asuntopolitiikasta tulossa entistä lyhytjänteisempää
Valtion tukeman asuntotuotannon on arvioitu vähenevän myös siksi, että Valtion asuntorahasto (VAR) lakkautettiin ja sen varat sulautettiin tämän vuoden alussa osaksi valtion budjettitaloutta. Valtion asuntorahaston varat ovat aiemmin olleet ns. korvamerkittyä rahaa kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle.
Rahaston lakkauttamisen takia Varke-tuotanto kilpailee samoista verovaroista muiden politiikkasektorin, kuten Sote-sektorin tarpeiden kanssa. Rahoituksen saaminen tulee siis olemaan jatkossa kiinni poliittisten puolueiden tahtotilasta eli juuri siitä mitä haluttiin välttää, kun VAR aikoinaan perustettiin.
Alan toimijat pelkäävät nyt, että asuntopolitiikan toteuttaminen tulee olemaan entistä lyhytjänteisempää. Rakentaminen on kuitenkin pitkäjänteistä toimintaa, joka kaipaisi linjakkaampaa politiikkaa tuekseen. Asian nosti Varke-päivässä esiin TVT Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Teppo Forss Toimijana yksilön ja yhteiskunnan asialla -esityksessään.
– Kun puhutaan valtion tukeman asumisen toimijan toiveista, ei pidä unohtaa asuntopolitiikan pitkäjänteisyyden merkitystä niukkenevien resurssien maailmassa. Hallitukset ovat tunnetusti suhtautuneet asuntopolitikkaan vaihtelevasti, vaikka erilaisia toimenpideohjelmia ja strategioita on toki laadittu. Nyt tarvitaan yhteisesti hyväksytty näkemys tulevaisuudesta, sillä asumiseen liittyvät toimenpiteet ja päätökset vaikuttavat väistämättä vuosikymmenten päähän, korosti Forss, ja kysyi, miten poliittiset puolueet saadaan puhaltamaan yhteen hiileen. Tarvetta sille olisi.
– Viimeistään koronaepidemia, Ukrainan sota, rakentamisen hinnan nousu, korkotason muutokset, inflaation kasvu ja yleinen epävarmuus ovat viime vuosina osoittaneet vakaan ja pitkäjänteisen asuntopolitiikan tärkeyden.
Asukkailla yhä hankalampi tilanne markkinoilla
Forss nosti esiin myös asukkaiden tilanteen valtiontalouden kysymyksen rinnalle.
– Tämänhetkinen tilanne on hankala. Markkinoille on tullut paljon uusia vapaarahoitteisia asuntoja, mutta niiden hintataso on varsin monelle liian korkea. Pieni- ja keskituloiset etsivät tällä hetkellä yhä useammin kohtuuhintaista vuokra-asuntoa. Asunnonhakijoiden määrä on viime vuosien aikana kaksinkertaistunut ja kysyntä on vakiintunut aiempaa selvästi korkeammalle tasolle, totesi Forss ja toi esiin yleishyödyllisten toimijoiden yhteisen toiveen.
– Valtion tukeman asuntotuotannon ja korjausrakentamisen turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Siitä, mikä toimii hyvin, ei kannata luopua. Ratkaisu on löydyttävä myös asumisoikeusasumisen jatkon epäselvään tilanteeseen. Pitää ylipäätään huolehtia siitä, miten niukoilla resursseilla saadaan enemmän aikaan, korosti Forss puheessaan Tennispalatsissa pidetyn tilaisuuden runsaalle kuulijakunnalle.
Yläkuva:
A-Kruunu Oy:n vuokratalo Tampereen Suorannankatu 18:ssa sai Parhaat Varke-neliöt -tunnuspalkinnon Varke-päivän tilaisuudessa maaliskuun alussa.
Ympäristöministeriön valtiosihteeri Mika Nykänen totesi puheessaan, että rakentaminen on yhä tilanteessa, että yksityinen asuntotuotanto on laskenut eikä näkymää kasvusta ole.