ASUKASTOIVEJUTTU
Asukastoimintamääräraha on hyvä porkkana
Yhteishallintolaki ei velvoita yleishyödyllisiä yhtiöitä antamaan asukkaille toimintarahaa asukastoiminnan järjestämiseksi, mutta monet yhtiöt varaavat rahaa toimintaan, koska halutaan edistää naapuruston yhteistoimintaa.
Vaikka yhteishallintolaissa ei säädetä asukastoimikunnan määrärahoista, valtion tuella rakennettuja vuokra-asuntoja omistava yhtiö voi päättää, että asukastoimikunnille varataan oma asukastoimintaan kohdennettu määräraha.
– Vuokrataloyhteisön on syytä luoda määrärahan käytölle ohjeet, joissa kerrotaan esimerkiksi mihin rahaa voidaan käyttää, miten käytöstä päätetään ja miten kuitit arkistoidaan. Lisäksi yhteisön tulee huolehtia, että kaikilla asukastoimikunnilla on samanlaiset toimintaedellytykset, toteaa erityisasiantuntija Sina Rasilainen Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksesta (ent. Ara). Rasilainen ohjaa yhdessä ylitarkastaja Henni Rajalan kanssa yhteishallintolain toteutumista.
Vuokrataloyhtiöt ovatkin ottaneet ohjeistuksen hyvin haltuun. Asuntomme-lehti kysyi Vantaan, Lappeenrannan ja Jyväskylän kaupunkien yhtiöiltä heidän käytännöistään.
Jyväskylän Vuokra-Asunnot
Jyväskylässä on käytössä asukastoimikunnille suunnattu toimintaraha, joka määräytyy siten, että aktiivinen toiminta tuo lisää rahaa. Jos asukastoimikunta järjestää vuosittain vain pakollisen asukaskokouksen ja talkoita, mutta eivät osallistu yhtiön järjestämiin tapahtumiin tai koulutuksiin, on toimintaraha 13 euroa/asunto/vuosi. Jos kuitenkin yhtiön tilaisuuksiin osallistutaan kolme kertaa vuoden aikana, määrärahaa korotetaan kahdeksalla eurolla. Myös yhtiön kouluttama taloekspertti korottaa toimintarahaa neljällä eurolla. Maksimissaan toimintarahaa on siis mahdollista saada 25 euroa/asunto/vuosi. Määrärahan käytölle on yhtiössä oma ohjeistuksensa, jossa tuodaan esiin toimintarahan muitakin linjauksia ja ohjeistuksia.
– Haluamme antaa asukastoimikunnille mahdollisuuden aidosti toimia ja vaikuttaa asumisviihtyvyyteen ja yhteisöllisyyteen. Asukastoimikunnat saavat rahan käyttöönsä vuosittain tehtävällä hakemuksella, jonka liitteenä täytyy olla asukaskokouksessa hyväksytty edellisen vuoden toimintarahan käyttöselvitys, asukaskokouspöytäkirja sekä toimintasuunnitelma kuluvalle vuodelle, kertoo hallintopäällikkö Eeva Sievänen.
Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy
Myös Lappeenrannan Asuntopalvelulla on käytössään aktiivisuudesta palkitseva asukastoimintaraha.
– Myönnämme vuosittain talokohtaisen asukastoimintarahan sellaisille taloille, joilla on aktiivinen asukastoimikunta eli joka järjestää vuosittain vähintään yhden asukaskokouksen sekä 1–2 asukastapahtumaa. Asukastoimintaraha on 300 euroa vuodessa niissä taloissa, joilla on asukastoimikunta, ja 100 euroa taloissa, joilla on nimetty talon yhteyshenkilö, kertoo markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija Sonja Lakka.
Lappeenrannassakin halutaan kannustaa ja aktivoida asukkaita yhteiseen toimintaan.
– Pidämme tärkeänä myös sitä, että määritelty summa on kaikille tasapuolinen. Asukastoimikunnat ja talojen yhteyshenkilöt raportoivat vuosittain kuluvana vuonna pidetyt asukaskokoukset ja asukastapahtumat, sekä tulevan vuoden suunnitelman. Vuosiraportin täyttäminen määräaikaan mennessä on edellytyksenä seuraavan vuoden asukastoimintarahan myöntämiselle, kertoo Sonja.
Asukkailla on käytössään myös S-business-kortti, jolle asukastoimintaraha ladataan aina tammikuussa. Tällä hetkellä aktiivisessa käytössä on 10 korttia.
– Meillä on tarkat ohjeistukset sekä toimintarahan että S-business-kortin käyttöön. S-business-korttiostosten kuitit tallentuvat järjestelmään, josta voimme myös seurata sen käyttöä, kertoo Sonja.
Vantaan VAV
VAV:ssa asukastoiminnan määräraha määräytyy kiinteistön koon mukaan. Alle 20 asunnon kohteissa rahaa saa käyttöön 430 euroa toimintakaudessa, ja yli 20 asunnon kohteissa 600 euroa. Lisäksi tulee vielä 3,6 euroa per asunto lisäosaa eli 30 asunnon kohteessa toimintaraha on 708 euroa. Määräraha VAV:ssa on asiakkuusjohtaja Lasse Käckin mukaan aktiivisessa käytössä.
– Määrärahan saamisen edellytyksenä on asukastoiminnan toimintasuunnitelman laatiminen ja toimittaminen isännöitsijälle. Raha on tarkoitettu asukkaiden yhteisen tekemisen tukemiseen, kuten esimerkiksi talkootarjoilujen hankkimiseen, muiden talon yhteisten asukastapahtumien järjestelyihin, kerhohuoneen viihtyisyyden parantamiseen ja asukkaiden käyttöön tulevien viljelylaatikoiden hankintaan. Monet laittavat pihoilleen yhdessä talkoilla myös kesäkukkia, mutta kukkien kustannukset eivät määrärahaa vähennä, vaan ne kulut menevät kiinteistön hoitokuluista, tarkentaa Käck.