Asojärjestelmää ei olla lakkauttamassa

Heinäkuussa julkaistussa asumisoikeusasuntojen uudistuotannon loppumisen vaikutuksia selvittäneessä raportissa korostettiin asojärjestelmän merkitystä asukkaille ja yhteiskunnalle. Ympäristöministeriön asuntoneuvos Tommi Laanti korostaa, että asojärjestelmään ei olla lähtökohtaisesti puuttumassa.
Ympäristöministeriön PTT:ltä tilaamassa raportissa selvitettiin asumisoikeusasuntojen uudistuotannon loppumisen vaikutuksia käyttövastikkeisiin ja järjestelmän tasausmekanismeihin. Lyhyellä aikavälillä uudistuotannon loppuminen ei selvityksen mukaan vaikuta käyttövastikkeisiin, mutta yhtiökohtaisesti tilanne saattaa vaikuttaa 2030-luvulla, jolloin monissa yhtiöissä eteen tulee mittavia korjaustoimia.
PTT selvitti myös sitä, miten olemassa olevaa asuntokantaa voitaisiin lainsäädäntökeinoin kehittää siten, että järjestelmällä olisi jatkuvuutta ja asukkaiden asumisturva taattaisiin.
– Vaikka uudistuotanto päättyy, asojärjestelmään ei olla lähtökohtaisesti puuttumassa. Tavoitteena on kehittää järjestelmää ja turvata asukkaiden mahdollisuus asumisturvaan, rauhoittelee Laanti asukkaita, jotka ovat tulkinneet järjestelmään kohdistuneita toimia siten, että koko järjestelmää oltaisiin lakkauttamassa.
Uudistuotannon käynnistyminen uudelleen ei vaadi lakimuutosta. Seuraava hallitus voi halutessaan ottaa jälleen käyttöön asotuotannon tukemisen.
Asukkaat arvostavat vahvaa asumisturvaa
Kehitysideoina esitettiin muun muassa, että asotalo voitaisiin vapauttaa ikuisista rajoituksista tilanteessa, jossa asukkaiden asumisturva olisi joka tapauksessa vaarantumassa yhtiön taloudellisen tilanteen vuoksi. Siihen liittyen asosopimusten sisältöä pitäisi muuttaa niin, että sopimuksen irtisanominen mahdollistuisi. Selvityksessä esitettiin myös näihin tilanteisiin asukkaiden mahdollisuutta lunastaa asunto omaksi.
Esitetyt asiat eivät kuitenkaan ole Laantin mukaan helppoja ratkaistavia lainsäätäjälle, sillä asiaa liittyy yhtiöiden omistusoikeus ja toisaalta asukkaan vahva asumisoikeus. Myös selvityksessä todettiin, että asukkailla on voimakas halu säilyttää järjestelmään olennaisesti kuuluva vahva asumisturva. Asukaskyselyn vastaajista 86 prosenttia piti pysyvyyttä erittäin tärkeänä tai tärkeänä tekijänä.
– Tulevassa lainvalmistelutyössä täytyy löytää jonkinlainen tasapaino näissä asioissa. On selvää, että asukkaan näkökulma on äärimmäisen tärkeä. Selvityksessäkin todettiin, että talojen realisointi pitäisi toteuttaa vain siinä tapauksessa, että asukkaiden asumisturva on muutoin uhattuna, toteaa Laanti, mutta ei ota vielä kantaa, miten lakiin pystytään kirjaamaan tiukat ehdot talojen realisoinnille.
– Aloitamme syksyllä lain valmistelun. Meillä virkahenkilöillä on velvollisuus tehdä laaja-alainen valmistelu. Mitä sitten lopulta viedään eteenpäin, on poliittinen kysymys eli on kiinni hallituksen tahtotilasta, toteaa Laanti.
Tavoitteena on, että hallituksen esitysluonnos asumisoikeusjärjestelmää koskevaan lainsäädäntöön voisi tulla lausuntokierrokselle keväällä 2026.
Selvitys korostaa asuntopoliittisia tavoitteita
Selvityksen johtopäätöksissä todetaan, että asumisoikeusjärjestelmän kehittäminen ei tuota nopeita eikä merkittäviä ratkaisuja julkisen talouden tilanteen helpottamiseksi. Korostetaan myös, että asuntopolitiikalle ei pitäisi asettaa uusia tavoitteita, vaan kohdistaa niukat resurssit kaikkein olennaisimpien tavoitteiden, kuten segregaation ehkäisyn saavuttamiseen.
– Valtion tukemalla tuotannolla on ollut se näkökulma, että mahdollistetaan hyvä asuminen heille, joilla on haastetta saada tulojen mukainen asunto markkinoilta. Toinen näkökulma on ollut segregaation torjunta. Asumisoikeusasumisella on luotu asuntoalueille heterogeenisuutta eli ehkäisty segregaatiota, toteaa Laanti.
Asumisoikeusasuminen on ollut ja on selvityksen mukaan jatkossakin selkeästi edullisempaa asumista kuin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuminen eli tuottanut asukkaille kohtuuhintaista asumista.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Asuntosäätiön verkkosivuilla.