Vuokralaispäivillä jälleen monipuolinen ohjelma

Vuokralaispäiväristeilylle osallistui 220 henkeä niin asukkaita kuin yhtiöiden edustajia. Kahden päivän aikana ohjelmassa kuultiin asiaa muun muassa asuntopolitiikasta, asukastoiminnasta, talojen ylläpidosta ja sijoittamisesta. Mukana oli myös Tampereen tuore pormestari kertomassa asukkaita puoleensa vetävän alueen asioista.

Vuokralaispäivät avannut puheenjohtaja Suna Kymäläinen toi kuulijoille tietoon asuntopoliittisia ajankohtaisia asioita, joihin Vuokralaiset ry on tämän vuoden aikana vaikuttanut.

– Olemme nostaneet tämän vuoden aikana esiin erityisesti asukkaiden hädän kasvavien asumiskustannusten osalta. Samoin olemme nostaneet esiin valtiontukeman vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannon merkityksen niin asukkaille kuin koko yhteiskunnalle. Ara- tai kuten nykyään pitää sanoa varke-tuotannon avulla ihmiset ovat saaneet turvallisia ja kohtuuhintaisia koteja ilman, että tarvitsee pelätä asunnon myyntiä alta, totesi Kymäläinen, ja jatkoi valtion tukeman asuntotuotannon puolesta puhumista.

– Asuntotuotantoa ei saa jättää pelkän markkinaehtoisen tuotannon varaan, sillä se tarkoittaa asukkaiden kannalta karrikoiden sanottuna pieniin ja kalliisiin asuntoihin tyytymistä, ja asumiseen liitettävän pysyvyyden ja turvallisuudentunteen heikkenemistä. Juuri tuosta syystä valtion läsnäoloa markkinoilla tarvitaan. Asuminen on niin tärkeä perustekijä ihmisen elämässä, että se vaikuttaa todella moneen asiaan, myös siihen, miten ihminen jaksaa olla tuottava osa yhteiskuntaa.
 

Leikkauspolitiikasta pitäisi keskustella

Kymäläisen linjalla jatkoi myös Tampereen tuore pormestari Ilmari Nurminen, joka esitteli oman kaupunkinsa asuntopoliittista linjaa. Asumistukileikkausten vaikutukset näkyvät Tampereellakin, jossa 52 % väestöstä asuu vuokra-asunnossa. Elokuussa voimaan astuivat myös opiskelijoiden asumistukimuutokset, joiden vaikutukset alkavat kohtapuoleen näkyä.

– Haasteellisia aikoja eletään Tampereellakin. Asuntotuotanto ei ole lähtenyt käyntiin. Ihmisiä kuitenkin muuttaa koko ajan alueella. Näistä syistä muutaman vuoden päästä asumisen hinta väistämättä nousee. Meidän pitäisi rohkeasti miettiä valtakunnallisesti, miten saadaan lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Jokaisella pitää olla oikeus hyvään kotiin, painotti Nurminen.

Tampere kaavoittaa asuntoja erityisesti joukkoliikenteen ja ratikkalinjan varteen. Joukkoliikenne helpottaa asumisen kuluja, kun omaa autoa ei välttämättä tarvita. Kuntien rooli asuntopolitiikan toteuttajana on vahvistunut, kun valtio on leikannut tuista.

- Hallituksen leikkaukset näkyvät ihmisten arjessa, ja asumismenojen osuus on kasvanut kohtuuttomasti käytettävissä olevista tuloista. Se väistämättä heikentää ihmisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan, mikä lisää eriarvoisuutta, muistutti Nurminen.
 

Soluasuminen kirvoitti keskustelua

Nurmisen puheenvuoron jälkeisessä keskustelussa nostettiin esiin muun muassa soluasuminen, joka on taloudellisista syistä lisääntynyt viime aikoina. Hoasilla asuva, Hoasin hallituksen asukasjäsen Eveliina Weidenbacher muistutti yleisöä opiskelija-arjen tämän päivän realiteeteistä.

– Opiskelijoilta vaaditaan nyt, että opiskelemme nopeasti, mutta samaan aikaan käymme töissä. Soluasuminen sopii joillekin, mutta siinä asumismuodossa on paljon parantamisen varaa, ettei se vain lisää entisestään opiskelijan paineita ja mielenterveysongelmia, totesi Weidenbacher.

Lahtelainen Risto Paulamäki tuki Weidenbacheria kommentoimalla, että Suomi on niin rikas maa, että meillä on varaa rakentaa kunnollista asumista myös opiskelijoille. Janissa Haapa-aho Turusta myös puolusti soluasumista todeten, että soluasumisen myötä asukkaan ei tarvitse jäädä yksin elämään arkeaan, ja voi vaikuttaa sitä kautta myös mielenterveyteen.
 

Kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen vaikeutuu

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – Kova ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkosen esityksessä saatiin kuulla, kuinka valtion tukema asuntotuotanto romahtaa kahden seuraavan vuoden aikana. Korkotukivaltuuksia myönnetään ensi vuodelle lähes puolet vähemmän kuin tänä vuonna.

– Korkotukilainavaltuudet ja erityisryhmien investointiavustukset vähenevät, asumisoikeusasuntojen uudistuotanto lopetetaan, valtion asuntorahasto lakkautetaan ja varke-tuotannolle tulee lisää sääntelyä. Kaikki tämä vaikuttaa siten, että kohtuuhintaista asuntorakentamista vaikeutetaan merkittävästi, totesi Parkkonen, ja korosti, ettei tilannetta paikata markkinaehtoisella asuntotuotannolla.

– Markkinaehtoinen tuotanto ei jatkossakaan ratkaise yksin asuntopolitiikan haasteita, koska sen avulla ei pystytä tuottamaan kaikille soveltuvaa asuntoratkaisuja. Missään päin maailmaa markkinaehtoistaminen ei ole ratkaissut asumisen asioita, vaan päinvastoin johtanut monenlaisiin ongelmiin kuten asumisen kallistumiseen, asunnottomuuden kasvuun ja yhteiskunnan menojen nousuun. Nyt tarvitaan sekä että -ajattelua, eli myös vahvaa julkisen vallan ja rajoitusten piirissä olevaa asuntokantaa edistämään kilpailua asuntomarkkinoilla.

Parkkonen kertoi, että asuntopolitiikka on ensimmäistä kertaa myös EU-agendalla, koska monessa maassa asumisen hinta on noussut kriisitasolle. EU:lla on nyt asuntokomissaari, ja EU:lle laaditaan kohtuuhintaisen asumisen suunnitelmaa.
 

Huoneenvuokralaki uudistumassa

Toiminnanjohtaja Anne Viita esitteli lauantain ohjelmassa huoneenvuokralakiin ehdotettuja muutoksia. Laki tulee eduskunnan käsittelyyn joulukuussa ja alustavan aikataulun mukaan lakiuudistus astuisi voimaan ensi vuoden alussa.

– Lakia on hyvä uudistaa jo senkin takia, että se on ajalta ennen sähköisten palveluinen tulemista. Ehdotuksissa on paljon hyviä asioita, mutta olemme omassa lausunnossamme kritisoineet muun muassa vakuuden palauttamiseen liittyvää ehdotusta. On väärin, jos asukas joutuu odottamaan vakuusmaksua 30 päivää vuokrasopimuksen päättymisestä. Tähänastinen käytäntö eli kahden viikon määräaika on Vuokralaiset ry:n mielestä kohtuullinen asukkaan kannalta, totesi Viita.

Asuntomme-lehti kertoo tarkemmin uudistetusta laista seuraavassa numerossa lain voimaanastumisen jälkeen.