ARA-asunnoilla hurja kysyntä pääkaupunkiseudulla

Kohtuuhintaisten ARA-asuntoja haettiin viime vuonna aikaisempaa enemmän pääkaupunkiseudulla Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Hakijamäärät kertovat vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien kohtuuttomuudesta suhteessa pienituloisten asukkaiden tuloihin. ARA-asuntojen avulla voitaisiin tasapainottaa markkinoita pitkäjänteisesti.

Helsingin kaupungin asunnoissa eli HEKAn asunnoissa oli vuodenvaihteessa 22 850 hakijaa. Kohdekohtaisesti hakijoita oli keskustan uusissa kohteissa Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa jopa yli 5000, mutta myös vähemmän suosituilla alueilla hakijoita uusiin taloihin oli kohdetasolla lähes 3000.

Espoon Asunnot Oy:llä oli voimassa olevia hakemuksia viime vuonna parhaimmillaan noin 8300. Uudiskohteista suurimmat hakijamäärät olivat Tapiolan kohteessa, lähes 1700 hakijaa ja Vermonniittyyn valmistuneessa kohteessa 1457 hakijaa.

VAV Asunnot Oy:llä on puolestaan ARA-hakijoita tällä hetkellä noin 5000. Uusimpaan, Vantaan Veromieheen keväällä valmistuvaan vuokrataloon on tullut noin 1300 hakemusta.

Kaikkien yhtiöiden hakijamäärät ovat kasvaneet edellisiin vuosiin verrattuna. Kasvun syiksi on esitetty vapaarahoitteisten asuntojen hintojen nousu ja myös se, että Kela velvoittaa asumistuensaajat etsimään edullisempaa asuntoa tarvittaessa. Vantaalla tilanne on jopa paradoksaalinen: VAV:n hakijaluvut ovat huipussaan samaan aikaan, kun Vantaan vapaarahoitteisten asuntojen tarjonta on historian suurinta.

- Hakijamäärät kertovat selkeästi, että ARA-asunnoilla on suuri kysyntä pääkaupunkiseudulla ja siksi niitä pitäisi saada tuotettua reilusti nykyistä enemmän. Omakustannusperiaatteella määritellyt vuokrat ovat ARA-asunnoissa kohtuulliset, mikä helpottaa asukkaiden taloudellista selviytymistä arjessa, toteaa Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita ja muistuttaa asialla olevan myös laajaa kansantaloudellista merkitystä.

- Kun asukkailla jää käteen enemmän, heillä on paremmat mahdollisuudet kuluttaa rahojaan muun muassa palveluihin ja yllä pitää omalta osaltaan elinkeinoelämän edellytyksiä. Kohtuuttoman korkeista vuokrista hyötyvät sen sijaan vain sijoittajat, joiden taskuun valuu myös asumistukeen käytettyjä verovaroja.

Vuokralaiset ry on nostanut esiin myös tarpeen tutkia vuokransääntelyn mahdollisuus. Vuokrasääntely purettiin vuonna 1995. Toimenpiteen tavoitteena oli saada markkinoille lisää vuokra-asuntoja. Kalliit vapaarahoitteiset asunnot ovat kyllä lisääntyneet, mutta sen sijaan kohtuuhintaisten ARA-asuntojen määrä on vähentynyt 20 vuodessa 60 000 asunnolla.

- Vapaarahoitteista asuntotuotantoa ei synny koskaan niin paljon, että vuokrat laskisivat, koska se kuuluu markkinaehtoisesti asuntoja tuottavien yhtiöiden toimintalogiikkaan, muistuttaa Viita.

Nyt asuntomarkkinoilla puhutaan vapaarahoitteisten vuokrien hienoisesta nousun taittumisesta, mutta ennustetaan, että kohta jo lähtökohtaisesti korkeat vuokrat nousevat entisestään. Vuokrien laskua ei ole kukaan edes ennustanut.

- Valtion pitäisi puuttua tavalla tai toisella jatkuvasti nouseviin asumisen kustannuksiin turvatakseen ihmisten ja koko yhteiskunnan toimintaedellytykset pitkällä tähtäimellä, painottaa Viita ja korostaa ARA-asuntojen kohtuuhintaisuutta pitkälle tulevaisuuteen.

- Pitkällä korkotuella tuotettujen ARA-vuokra-asuntojen vuokrat ovat sidottuja 40 vuodeksi kohtuullisiksi. Niiden avulla voidaan tasapainottaa markkinoita pitkäjänteisesti, toteaa Viita.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Anne Viita, anne.viita@vuokralaiset.fi, Vuokralaiset ry, puh. 050 5883 483

Vuokralaiset ry on valtakunnallinen vuokralaisten edunvalvoja. Tarjoamme vuokra-asumiseen liittyvää asiantuntijapalvelua, neuvontaa ja koulutusta sekä jäsenillemme että muille vuokra-asumisesta kiinnostuneille.