Yhtiön kannettava vastuu asukasvalinnasta


Vantaan Koivukylässä asuva Tuomas Kimpari korostaa yhteisöllisyyden merkitystä asumisturvallisuuden luomisessa. Asiaan voi vaikuttaa asukastoiminnalla mutta myös yhtiön on kannettava vastuuta muun muassa asukasvalinnasta.

Sauvatie 4-6:ssa asuvat Tuomas Kimpari ja hänen vaimonsa Pirkko ovat tehneet paljon töitä talojen viihtyvyyden suhteen. He ovat kiinnostuneita talon sekä pihojen kunnossapidosta, ja huolehtivat mielellään asuinpaikkansa siisteydestä sekä turvallisuudesta. Molemmat ovat olleet Vuokralaiset ry:n jäseniä jo pitkään. Tuomas toimii myös Koivukylän Vuokralaisyhdistyksen puheenjohtajana.

Konkreettisesti tehty työ näkyy pihassa, joka on kesäaikaan täynnä kauniita istutuksia. Kaikki on tehty itse yhdessä asukkaiden kanssa ilman koneita. Isossa taloyhtiössä on kaksi pihaa, joissa molemmissa on grilli, jota kaikki asukkaat saavat käyttää. Asukkaiden käytössä on myös iso kerhohuone, jonne avain löytyy Kimpareilta. Pirkko myös valvoo, että kerhis pysyy siistinä.
 

Lapset kokevat olonsa pihalla turvalliseksi

- Kun asukkaat saivat antaa palautetta talon viihtyvyydestä, kertoivat lapset että pihalla voi tuntea olonsa turvalliseksi. Olemme luoneet toiminnallamme Sauvatielle hengen, joka edelleen elää ja toimii tänäkin päivänä, kertoo Tuomas.

Talon kerhohuoneessa on aulan seinällä kuvia 80-luvulta asti talotoimikunnan järjestämistä pikkujouluista, kerhoista, kausitapahtumista sekä perinteisistä syys- ja kevättalkoista. Tuomaksen ja Pirkon kotiovella käydään myös usein kysymässä apua ja neuvoja asumisen ongelmiin. Myös puhelin soi ahkerasti.

- Kaikesta tällaisesta toiminnasta syntyy talon tiivis yhteishenki, jolla on suuri merkitys asumisviihtyisyyteen ja turvallisuuteen. Sitä pitäisi saada vaalittua kaikin keinoin, korostaa Tuomas.
 

Talkooperinne uhkaa jäädä pois

Sauvatiellä on asukkaiden puolelta tehty kaikki voitava asumisviihtyisyyden eteen. Ongelmaksi on viime vuosina noussut talot omistavan yhtiön muuttunut asukasvalintajärjestelmä. Nyt kuka tahansa voi vuokrata netissä asunnon ilman, että yhtiö tekee minkäänlaista asukasvalintaa.

Taloyhtiön omisti ennen VVO, joka nykyisin tunnetaan nimellä Kojamo. VVO:n aikaan talon uudet asukkaat valittiin tarkkaan harkiten minkälaisia ihmisiä laitetaan asumaan yhteen taloon. Näin voitiin varmistaa, että talossa asuu tasapainoisesti vanhempaa ja nuorempaa väkeä sekä suomalaisia että maahanmuuttajia.

Uusi käytäntö on Tuomaksen ja Pirkon mukaan heikentänyt yhteishenkeä, ja talon yhteisiin tekemisiin on vaikea saada ihmisiä osallistumaan.

- Toivoisimme että yhtiö edes tiedottaisi uusille asukkaille, että esimerkiksi talkoot ovat iso osa perinnettämme ja niihin olisi kaikkien hyvä osallistua. Erityisesti maahanmuuttajat eivät vielä tunne kulttuuriamme niin hyvin, toteaa Tuomas korostaen että maahanmuuttajien tulo taloon eivät suinkaan ole sinällään ongelma.

- Sauvatielle tuli jo 80-luvulla ensimmäiset pakolaiset. Taloissamme on sittemmin asunut ihmisiä edustaen noin 15 kansallisuutta. Monet heistä on edelleen ystäviämme, toteaa Tuomas.

Kyse on tavallaan ihan samanlaisesta yhteisölliseen asumiseen opettelusta kuin aikoinaan 70-luvulla, kun suomalaiset muuttivat joukoin maaseudulta asumaan kerrostaloihin kaupunkien lähiöihin.

- Samanlaista opastusta ja neuvontaa koemme tekevämme nyt niin maahanmuuttajien kuin kantasuomalaisten kanssa. Tehtävämme helpottuisi, jos yhtiö kantaisi oman vastuunsa niin asukasvalinnasta kuin asumisen opastuksesta, toteaa Tuomas.
 

Vuokralaiset ry antanut hyvin infoa

Sekä Tuomas että Pirkko arvostavat tiedonsaantia paljon ja pitävät siitä, että Vuokralaiset ry opettaa neuvontatyöllään asukkaita myös puolustamaan itseään ongelmatilanteissa. Mukana on oltu myös Vuokralaispäivillä.

- Tiedonsaannin vuoksi olemme olleet Vuokralaiset ry:n jäseniä jo pitkään, toteaa Tuomas.


Teksti: Ida Oljemark ja Päivi Karvinen