Puolueet ottivat kantaa asuntotuotantoon


Eduskuntavaalien lähestyessä Vuokralaiset ry kysyi puolueilta niiden kantaa asumisen tukimuotoihin sekä keinoihin asuntotuotannon lisäämiseksi. Tässä vastauksia niiltä puolueilta, jotka vastasivat kysymyksiin.



Keskusta

 

1. Suositteko tuotantotukea vai kysyntätukea? Miksi?

Tuotantotukea, koska se turvaa asumisen kustannukset asukkaille kohtuullisina ja on veronmaksajan ja valtion kannalta taloudellisesti järkevää. Yhteistyössä kuntien ja toimijoiden kanssa kohtuuhintainen ARA-tuotanto edistää niin sosiaalisesti kuin taloudellisesti kestävää kaupunkikehitystä. Kysyntätuet eivät ole hillinneet vuokrien nousua.

 

2. Mitkä ovat keinonne lisätä asuntotuotantoa?

On edelleen jatkettava kaavoituksen kehittämistä  ja rakentamisen luvituksen sujuvoittamista, nyt osana meneillään olevaa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta. Kohtuuhintaista asuntotuotantoa on lisättävä ja erityinen huomio kiinnitettävä opiskelija-asuntojen lisätuotantoon opiskelupaikkakunnille sekä ikääntyvien monimuotoiseen ja yhteisölliseen asuntotuotantoon. Perinteiset omistus-, vuokra- ja asumisoikeusasuminen tarvitsevat rinnalleen myös uusia asumisen malleja, kuten asunto-osuuskunnat.

 

  Kokoomus

 

1. Suositteko tuotantotukea vai kysyntätukea? Miksi?

Kumpikaan tukimuoto ei ratkaise yksinään esimerkiksi asumisen kohtuuhintaisuuteen tai asunnottomuuteen liittyviä ongelmia. Asumisen erilaiset ongelmat vaativat erilaiset lääkkeet.

Julkisesti tuetut asunnot eli tuotantotuki pitäisi kohdentaa nykyistä tehokkaammin pienituloisille ja muille erityisryhmille. Asettaisimme selkeämmin asunnottomat ensisijalle asuntojonoissa. Tutkimusten mukaan nykyinen ARA-tuettu asuntokanta ei kohdistu yhdenvertaisesti eniten tarvitseville ja syrjäyttää vapaarahoitteista asuntotuotantoa. Siksi asuntotuotanto olisi pyrittävä ajoittamaan rakentamisen laskusuhdanteisiin.

Yleisesti on järkevämpää tukea asukkaita asuntojen sijaan. Kokoomus on esitellyt sosiaaliturvamallinsa, jossa asumisen tuet sisältyvät yhteen yleistukeen. Näin tuki asumiseen kohdentuu tehokkaasti ja yhdenvertaisesti kaikille tarvitsijoille. 


2.  Mitkä ovat keinonne lisätä asuntotuotantoa?

Asuntopulan perimmäinen syy ei löydy sääntelystä tai rakentamisen kustannuksista, vaan kuntien kaavoituksen kannustimista. Kun kaupungeilla on kannustimet ja resurssit kasvuun, markkinoilla syntyy kyllä lopulta riittävästi asuntoja.

Kaavoitusprosesseja ja maakäyttöperiaatteita selkeytetään, yksinkertaistetaan ja nopeutetaan. Haluamme vähentää kaavoituksen portaita.

 MAL-sopimuskäytäntöä on toteutettu suurimmilla kaupunkiseuduilla. Sopimukset ovat osoittautuneet hyväksi työkaluksi kaupunkiseutujen ja valtion yhteisesti sovittujen tavoitteiden toteuttamiseen maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä. Sopimuksissa määritetään esimerkiksi tavoitteet lähivuosien maankäytön kehittämiselle ja asuntotuotannolle sekä liikenneverkon keskeiset kehittämishankkeet.

 

Kristillisdemokraatit

 

1. Suositteko tuotantotukea vai kysyntätukea? Miksi?

Molempia tarvitaan mutta niin asuntojen tuotantotukea kuin asumistukea pitää kehittää. Tuet pitää pyrkiä kanavoimaan niin, että saadaan lisää edullisia asuntoja ja niitä tulee tarjota nykyistä paremmin niitä oikeasti tarvitseville. Asumistukimenojen kasvua pitää pyrkiä hillitsemään. Näin voidaan hillitä myös yleistä asumiskustannusten kasvua.

 

2. Mitkä ovat keinonne lisätä asuntotuotantoa?

KD haluaa ensisijaisesti vauhdittaa kaavoitusta. Urakoita pitää pilkkoa pienempiin kokonaisuuksiin, jotta pienemmätkin rakennusyhtiöt ja esimerkiksi osuuskunnat pystyvät osallistumaan tarjouskilpailuihin.

 

Perussuomalaiset

 

1. Suositteko tuotantotukea vai kysyntätukea? Miksi?

Tuotantotuki on lähes loppunut ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon määrä on romahtanut takavuosien tasosta. Nykyinen tuotantotuki perustuu oletukselle, että sekä korot että inflaatio ovat korkeita. Siksi se ei valitettavasti toimi kovin hyvin aikana jolloin korot ja inflaatio ovat alhaisia.

Kohtuuhintaisen asuntotuotannon tilalle on tullut markkinaehtoista tarjontaa, jota tuetaan kysyntätukien avulla. Seurauksena on ollut yhteiskunnan asumistukimenojen voimakas kasvu. Pääkaupunkiseudulla vuokra-asuntojen tonttivastikkeet ovat tyypillisesti 2,30 – 3,90 euroa/kk/neliö kaikkien kalleimpien vastikkeiden ollessa jopa 6,40 euroa/kk/neliö. Jos korkea tonttivastike syö liikaa kotitalouden tuloista, nipistetään asunnon koosta. Siitä ero asumisväljyydessämme muihin Pohjoismaihin pitkälti syntyy.

Helppo rahoitus ja kysyntätuet eivät valitettavasti ole myöskään lääke kalliiseen asumiseen. Kaavoitus, energian hinta ja liikkumisen hinta ovat kolme merkittävintä asumisen hintaan vaikuttavaa tekijää. Miksi näiden kolmen olennaisimman tekijän yhteydestä asumisen kalleuteen Suomessa ei juurikaan keskustella?


2. Mitkä ovat keinonne lisätä asuntotuotantoa?

Erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla asuntotuotannon ja riittävän tarjonnan pullonkauloina ovat kaavoitus ja rakentamiskelpoisten tonttien saatavuus. Tonttien hinnat ovat nousseet, varsinkin pääkaupunkiseudulla, rakennuskustannuksia nopeammin.

Nykyinen tapa määritellä kaavoissa rakennusten ominaisuudet hyvin yksityiskohtaisesti johtaa lähes vääjäämättä korkeisiin rakennuskustannuksiin. Tästä syystä vuokra-asuntojen tarjonta on vähäisempää ja vuokrataso korkeampi kuin mitä se olisi ilman hyvin yksityiskohtaisia sääntöjä. Kaavoissa ei tulisi määritellä tarkasti rakennusten ominaisuuksia. Yleiskaavoituksen liialliseen yksityiskohtaisuuteen tulee puuttua myös maankäyttö- ja rakennuslakia uudistamalla.

Jatkuvasti tarjolla olevien tonttien suuri määrä ja yksityiskohtaisten sääntöjen poistaminen kaavoista antaisi mahdollisuuden kustannustehokkuuteen ja alentaisi asumisen hintaa.

 

RKP - SFP


 

1. Suositteko tuotantotukea vai kysyntätukea? Miksi?

Molempia tarvitaan. Tuotantotuilla voidaan estää segregaatiota, ja pääasiassa siksi ne ovat tärkeitä. Ne ovat kuitenkin huono väline varsinaisen ongelman, asuntojen vähyyden, poistamiselle.  Kannustinvaikutus on nykyisessä korkotilanteessa varsin pieni, ja rajoitukset varsin isot. Tuotantotukia on myös vaikea kohdistaa niitä tarvitseville. Tuotantotuilla ei aikaansaada lisääntyvää asuntotuotantoa tilanteessa, jossa rakentamista tapahtuu muutenkin. Ne syrjäyttävät muuta rakentamista eivätkä sillä tavalla lisää asuntokantaa - mikä tarkoittaa että ne eivät myöskään pudota yleistä hintatasoa.

Kysyntätuen ongelmatiikka on toisenlainen: niitä on mahdollista kohdistaa tarkasti tarvitseville ja sillä tavalla ne palvelevat paremmin tarkoitustaan. On kuitenkin olemassa vaara, että ne nostavat yleistä vuokratasoa. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä asuntotukijärjestelmää tulisi tarkastella kokonaisuutena. 


2. Mitkä ovat keinonne lisätä asuntotuotantoa?

MAL-sopimuksilla on saatu lisätä kaavoitusta, ja niitä tulisi jatkaa. Kunnilla pitää olla riittävät kaavoitusvarannot, jotta tonttimaan hinta ei nousisi liian suureksi. Lisärakentamisen käytäntöjä tulisi helpottaa sekä käyttötarkoituksen muutoksia edistää alueilla joilla esimerkiksi teollisuus on siirtynyt muualle. Kohentamalla julkisia liikenneyhteyksiä saada luotua alueellista houkuttelevuutta, joka puolestaan vetää puoleensa asuntorakentamista. Se mahdollistaa myös esimerkiksi autopaikkanormien karsimista mikä puolestaan pudottaa rakentamiskustannuksia. 
 

SDP

 

1. Suositteko tuotantotukea vai kysyntätukea? Miksi?

SDP kannattaa sekä tuotantotukea että kysyntätukea. Niillä molemmilla on tärkeä rooli suomalaisessa asuntopolitiikassa. SDP kannattaa tuotantotukijärjestelmän vahvistamista. Tuotantotukijärjestelmässä valtion tuki vaikuttaa pitkäjänteisesti ja hyödyttää suoraan asukasta, kun asunnon vuokrataso on matalampi kuin markkinaehtoisesti hinnoitelluissa asunnoissa.

Toimiva tuotantotukijärjestelmä on edellytys kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle, joka on markkinahintaista vuokra-asumista edullisempaa. Tuotantotukijärjestelmän vahvistaminen on ainoa pysyvä keino myös vaikuttaa asumistukien kasvuun. Tuotantotukijärjestelmä tarvitsee nykyistä kannustavammat ja paremmat ehdot. Kun ihmisillä on entistä enemmän kohtuuhintaisia asuntoja, asumistukimenotkin alenevat, koska kohtuuhintaisissa vuokra-asunnoissa vuokrataso määräytyy todellisten kustannusten mukaan.
 

2. Mitkä ovat keinonne lisätä asuntuotantoa?

Kasvukeskukset ja etenkin Helsingin seutu kärsii kalliista asumisesta ja etenkin kohtuuhintaisten asuntojen puutteesta. Asumisen kalleus haittaa työvoiman liikkuvuutta, vaikeuttaa yritysten kasvua ja hidastaa talouskasvua. Asuntojen tarjonnan lisääminen alentaa asumisen hintaa ja mahdollistaa muuton työn perässä myös kasvukeskusalueille.

Oleellista on huolehtia kuntien aktiivisesta maapolitiikasta ja riittävästä kaavoituksesta. Tonttitarjonnalla voidaan keskeisesti vaikuttaa asumisen hintaan. Kaavoitusta ja rakentamisen aloittamista on nopeutettava, valtion ja kuntien yhteistyötä tonttipolitiikassa edistettävä sekä tuettava riittävästi kohtuuhintaisen asuntotuotannon syntymistä. Asuntojen kysyntään on vastattava edistämällä erityisesti tiivistä rakentamista olemassa olevien yhdyskuntien sisään.

Oleellista on myös huolehtia kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotannon edellytyksistä. Valtion on huolehdittava, että kohtuuhintaisen asuntotuotannon tuotantoedellytykset ovat pysyvästi kunnossa. Se tarkoittaa sitä, että korkotukijärjestelmän ehdot ovat kannustavat. Esimerkiksi korkotukilainoituksen omavastuukoron tulee olla matala ja että, että korkotukea maksetaan koko laina-ajalle. Tarvitaan myös riittäviä lisätukitoimia, esimerkiksi käynnistysavustuksia vaikeimmille asuntomarkkina-alueille, kuten Helsingin seudulle. Käynnistysavustuksen suuruus (10 000 euroa per asunto) on hyvä Helsingin seudulle. Käynnistysavustusta tulisi laajentaa myös muille kasvaville kaupunkiseudulle.

Kuntien ja valtion väliset maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset ovat osoittautuneet erittäin hyviksi välineiksi tukea muun muassa asuntotuotantoa. MAL-sopimuksiin tarvitaan kunnianhimoiset asuntuotantotavoitteet. Samalla myös kaavoitetuista tonteista tulisi osoittaa nykyistä suurempi osuus kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Lisäksi on tärkeää, että olemassa olevan kiinteistökannan uusiokäyttöä asuntorakentamisessa edistetään.

Pitkäjänteisyyden ja ennustettavuuden lisääminen asuntopolitiikassa edistää asuntotuotantoa. Näin eri toimijoilla on pitkäaikainen näkymä esimerkiksi siitä, millaiset ovat tukiehdot.


Vasemmistoliitto

 

1. Suositteko tuotantotukea vai kysyntätukea? Miksi?

Molempia tukimuotoja tarvitaan, koska asumisen hinta on niin korkea. Asumistukiin käytetään kuitenkin moninkertaisesti enemmän valtion rahaa kuin kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Tämä suhde pitää muuttaa. Vain riittävällä kohtuuhintaisten asuntojen tuotannolla saadaan asumisen hinta alas.


2. Mitkä ovat keinonne lisätä asuntotuotantoa?

Kohtuuhintaisten asuntojen määrää kasvukeskuksissa lisätään niin, että 40 prosenttia uudisrakentamisesta on julkisesti tuettua ARA-tuotantoa. MAL-sopimuksista on tehtävä nykyistä sitovampia ja käynnistysavustuksilla vauhditetaan ARA-tuettujen kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista.

 

Vihreät

 

1. Suositteko tuotantotukea vai kysyntätukea? Miksi?

Tukia tarvitaan, koska asumisen kalleus on suuri ongelma etenkin pääkaupunkiseudulla ja muissakin kasvukeskuksissa. Vihreiden näkemyksen mukaan sekä kysyntä- että tuotantotuet ovat tarpeen ja näiden välillä on haettava sopivaa tasapainoa. Tällä hetkellä tuet ovat painottuneet voimakkaasti kysynnän eli asumistuen puolelle. Valtion tukemalle sosiaaliselle asuntotuotannolle on tarvetta, jotta varmistetaan kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuuksia pienituloisille ihmisille. ARA-tuotannon avulla voidaan myös tehokkaasti vaikuttaa alueellisen eriytymisen eli segregaation torjumiseen.
 

2. Mitkä ovat keinonne lisätä asuntotuotantoa?

Riittävän korkea uusien asuntojen tuotanto vaikuttaa pitkällä tähtäimellä asumisen hintaan alentavasti. Siksi etenkin pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa on huolehdittava asuntorakentamisen edellytyksistä. Kuntien on varmistettava riittävä asemakaavoitus hyville alueille joukkoliikenneyhteyksien ääreltä. Valtion ja kasvukeskusten sopimuksia maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä on jatkettava ja valtion on omalta osaltaan tuettava asuntotuotantoa esimerkiksi osallistumalla raidehankkeiden rahoitukseen, joilla saadaan kaavoitettua uutta asuntokantaa raideyhteyksien varaan. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) käynnistysavustuksia vuokra-asuntojen rakentamiseen on jatkettava ja rakennushankkeiden rahoittamista helpottavan ARA:n korkotuen ehtoja on parannettava.


Takaisin sivun alkuun