Suna Kymäläisen puheenvuoro 2019 Vuokralaispäivillä

Vuokralaiset ry:n puheenjohtaja Suna Kymäläinen

 

Arvoisat Vuokralaispäivien osallistujat ja kutsuvieraat

 

Lähden katsomaan suomalaista asumisen asiaa tällä kertaa vähän kauempaa. Ranskan Lyonissa pidettiin kesäkuussa sosiaalisen asumisen festivaali, jonne kokoontui alan asiantuntijoita ympäri Eurooppaa. Myös Vuokralaiset ry oli edustettuna tilaisuudessa. Toiminnanjohtaja Anne Viita oli mukana raadissa, joka jakoi palkintoja erilaisille sosiaalisen asumisen innovaatioille.

Lyonissa otettiin kantaa muun muassa siihen, mitkä asiat vaikuttavat asumisen tulevaisuuteen. Kolme asiaa nousi ylitse muiden. Ilmastonmuutos, rakentamisen laatu ja vähäosaiset ihmiset ovat niitä keskeisiä asioita, jotka vaikuttavat  tulevaisuuden asumiseen Euroopassa.

Ilmastonmuutos ja rakentamisen laatu kulkevat mielestäni käsi kädessä ja ovat ilman muuta tärkeitä vaikuttavia tekijöitä myös Suomessa. Laadukas rakentaminen pitää sisällään sen, että ilmastonmuutoksen vaikutukset otetaan huomioon sekä uudisrakentamisessa että korjaushankkeissa.

Ilmastonmuutos tuo meille tulevaisuudessa kuumempien kesien myötä yhä kuumempia asuntoja, mikä vaikuttaa keskeisesti asumisviihtyisyyteen ja jopa terveyteen. Vuokralaiset ry:n tehtävänä on pitää huolta, että asumisviihtyisyyttä parantava tekninen kehitys ulottuu myös vuokra- ja asumisoikeusasuntoihin.

Kyse on tasaveroisuudesta. Meidän pitää huolehtia siitä, että ilmastonmuutos ei jaottele ihmisiä uudella tavalla vähäosaisuuteen. Tämä saattaa kuulostaa kaukaa haetulta, mutta ei ole sitä. Kyse on asumisen uudenlaisista haasteista, joihin pitää havahtua riittävän ajoissa.

Meillä on Suomessa onneksi aina arvostettu tasa-arvon merkitystä laaja-alaisesti.  Uskon, että saamme äänemme kuuluviin myös tässä asiassa.

Asumisen saralla ARA-asuntotuotanto on erinomainen esimerkki tasa-arvoajattelusta.  ARA-vuokra- ja asumisoikeusasuntojen avulla on vähennetty asunnottomuutta ja ehkäisty segregaatiota. Hyvät asumisen olosuhteet kaikille luova järjestelmä on ollut osaltaan luomassa myös yhteiskuntarauhaa. Suomessa ei juurikaan ole esimerkiksi asumisolosuhteista johtuvaa rikollisuutta toisin kuin muualla Euroopassa.

Erityisesti korostan ARA-järjestelmän tarpeellisuutta lapsiperheille. Meidän tulee taata lapsillemme jatkossakin hyvät mahdollisuudet edetä elämässä. Turvallinen asuminen on tärkeä osa lapsen kehittymistä tasapainoiseksi ja vastuunsa kantavaksi kansalaiseksi.

Meillä asumisen asia ei ole negatiivisessa mielessä ihmisoikeuskysymys, jota se on erityisesti itä-Euroopan maissa. Suomessa pidetään itsestään selvänä asiana, että hyvinvointiyhteiskunnassa asuminen on perusoikeus. Näin pitää olla jatkossakin. Emme saa päästää tilannetta siihen, että syntyy syvä kuilu hyvin ja heikosti pärjäävien välille. Asumisella pystytään keskeisesti vaikuttamaan syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseen.

Tärkein asia olisi saada asumisen kustannukset kuriin. Odotamme innolla, mitä toimia tuo tullessaan uuden hallitusohjelman mukaiset tavoitteet kohtuuttomien vuokrien kuriin laittamiseksi. Ei ole oikein, että jotkut omistajatahot keräävät kohtuuttomia voittoja muun muassa asumistukijärjestelmän avulla.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten vuokrien hinnat ovat kolmanneksen kalliimmat kuin ARA-asunnoissa, joissa toteutetaan omakustannusperiaatteen mukaista vuokranmääritystä. Laina-ajat ovat toki vapaarahoitteisissa taloissa lyhyemmät, mutta silti hinnanero tuntuu epäilyttävän isolta.

ARA-asuntoja pitää saada reippaasti lisää, jotta asuntotarjontaa on riittävästi. Vain sitä kautta asumisen hinta laskee. Sitä varten tarvitaan muun muassa korkotukilainajärjestelmän kokonaisuudistus, jonka selvitystyö käynnistynee tänä syksynä.

Vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon ei voi tässä asiassa luottaa, kuten on viime vuosina nähty. Samaan johtopäätökseen ovat tulleet myös OECD:n ja jopa yhdysvaltalaiset taloustutkijat. He korostavat, että tarvitaan valtion asuntopoliittista ohjausta, jotta markkinoille saadaan kohtuuhintaisia asuntoja.

Mielenkiintoisinta on, että nuo tutkijat ovat nimenomaan taloustutkijoita, jotka korostavat sitä, että talouskehityksen jatkuminen suotuisana vaatii kohtuuhintaisten asuntojen olemassa oloa. Tarvitaan asuntoja, joissa ns. tavalliset palkansaajat voivat elää hyvää elämää kohtuullisilla kustannuksilla. Jos näin ei ole,  yritysten toiminta heikkenee ja talouskehitys hidastuu.

Onneksi suomalaiset päättäjät ovat jo ARA-järjestelmää kehittäessään tajunneet tuon saman asian ja nykypäättäjät jatkavat samalla linjalla. Siitä on hyvänä esimerkkinä uuteen hallitusohjelmaan kirjatut kahdeksan sivua asuntopoliittisia tavoitteita, joista keskeisimpänä ovat nimenomaan ARA-järjestelmän piiriin kuuluvat asiat.

Odotan erityisen mielenkiinnolla sitä, mitä hallitusohjelman tavoitteisiin kuuluvat yhteishallintolain ja asumisoikeuslain uudistukset tulevat pitämään sisällään.

Vuokralaiset ry  on korostanut yhteishallintolain uudistamisessa lain alkuperäistä tarkoitusta. On nähtävissä, että joidenkin omistajayhteisöjen taholta yhteishallintoa ollaan viemässä kepeän puuhastelun suuntaan.

Sitäkin se on, mukavaa asukkaiden yhteistä toimintaa, joka luo asuintaloon hyvän ilmapiirin. Naapureiden tunteminen ja jutusteluyhteys lisää parhaimmillaan myös turvallisuuden tunnetta.

Täytyy kuitenkin muistaa, että alun perin laki yhteishallinnosta luotiin 90-luvun alussa, jotta asukkailla olisi parempi mahdollisuus vaikuttaa asuintalonsa asioihin. Omistajayhtiöt toki tekevät lopulliset taloudelliset päätökset yhtiön asioista osakeyhtiölain mukaisesti, mutta se ei poissulje sitä, että asukkaat otetaan mukaan päätöksentekoprosesseihin.

Otetaan esimerkiksi vuosittaiset korjaustoimet tai isommat peruskorjaushankkeet. Jos asukkailla on aito mahdollisuus tuoda näkemyksensä esiin siitä, mitä he arvostavat asumisessaan, korjaustoimia voidaan suunnata asukkaita palvelevampaan suuntaan.

Näin on monissa yhtiöissä toimittukin takavuosina. Asukashallinnon vuosikelloon on kuulunut asukastoimikuntien kuuleminen korjausrakentamisen asioissa. Keskittämisen ja tehostamisen myötä toimintatapa on monissa yhtiöissä ikään kuin unohtunut. Siinä samalla on unohtunut yhteishallintolain henki, joka korostaa juuri tuon kaltaista yhteistoimintaa.

Kun ihmetellään, miksi asukastoiminta ei enää kiinnosta asukkaita, voidaan hyvällä syyllä kysyä, onko syy juuri siinä, että ollaan lakkautettu toimintatapoja, jotka oikeasti tuovat asukkaalle tunteen vaikutusmahdollisuudesta.

Asukashallinnon ei tarvitse olla kohtuuttomasti resursseja vievää byrokratiaa, mutta tietty vuosikellojärjestelmä keskeisimmille toiminnoille kannattaisi säilyttää tai ottaa uudelleen käyttöön.

Vastuu ja valta pitää toki kulkea käsi kädessä, mutta voidaan hyvällä syyllä kysyä, onko omistajayhteisöissä käytetty aina valtaa vastuullisesti. Olisiko esimerkiksi Nuorisäätiön tapauksessa johdon väärinkäytöksiltä vältytty, jos taloutta olisi avattu asukkaille yhteishallintolain hengen mukaisesti?

Talous kiinnostaa asukkaita, samoin kuin mainittu asuntojen ja talojen kunnossapito. Ne ovat myös niitä raskaan sarjan asioita, joissa kuulemisen myötä asukkaille tulee tunne asiantuntemuksen arvostamisesta.

Arvostamisesta on mielestäni kyse myös HEKAn maksamissa talotoimikuntien kokouspalkkioissa. Asiasta uutisoitiin tällä viikolla Helsingin Sanomissa. Uutisointi oli tyyliltään raflaava ja herätti varmasti monen mielessä kysymyksen, että miten asukashallintoon voidaan käyttää yli miljoona euroa vuodessa. Samalla saattoi nousta kysymys väärinkäytön mahdollisuuksista. Moni varmasti pohti, mennäänkö kokouspalkkiota maksamalla liian kauas vapaaehtoisuuden ideasta.

On hyvä, että näistä asioista keskustellaan avoimesti. Itse mietin, että jos asukkaita halutaan oikeasti kuulla ja ottaa mukaan hallintoon, eikö siihen pidäkin käyttää taloudellisia resursseja? Eikö se ole selkeä merkki siitä, että asukkaiden näkemyksille annetaan oikeasti arvoa.

Kokouspalkkio voi osaltaan helpottaa esimerkiksi yksinhuoltajien mukaan tuloa toimintaan, jos palkkiolla voi kustantaa lapsenvahdin. Järjestelmän avulla on ehkä mahdollisuus saada laajempi joukko mukaan toimimaan.

Kokouspalkkioiden väärinkäyttö pystytään pitämään kurissa valvonnan avulla. Uskoisin, että valvontaa tapahtuu myös sitä kautta, että asukkaat tietävät mistä kokouspalkkiot maksetaan eli jokaisen asukkaan maksamista vuokrista. Yleisin ja mainio tapa läpinäkyvyydelle on julkistaa asukas- tai talotoimikunnan kokousten päätökset.

Myös asumisoikeuslain uudistuksessa on pitkälti kyse asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien turvaamisesta. Samat edellä mainitsemani asiat pätevät yhtä lailla siihen lakiin. Asumisoikeusasumiseen vaikuttaa merkittävästi myös mainittu korkotukilain uudistaminen, jotta kysyttyjä asoasuntoja saataisiin nykyistä enemmän markkinoille.

Vuokralaiset ry korostaa, että valtion tulee keskittää resurssejaan vuokra- ja asumisoikeusasumisen järjestelmien kehittämiseen. Ei ole mitään järkeä sitoa ympäristöministeriön resursseja uusien asumismuotojen kehittämiseen, kun vanhat järjestelmät kaipaavat kokonaisuudistusta. Riittävien resurssien varaaminen uudistustyöhön on jälleen kerran osoitus asian arvostamisesta.

Koko ARA-järjestelmäkin kaipaa uudelleentarkastelua, koska maailma muuttuu kovaa vauhtia. On hyvä, että järjestelmän uudistamista selvitetään osana kahdeksan vuoden asumisen kehittämisohjelmaa. Pitkäjänteinen asuntopolitiikka luo paremmat mahdollisuudet hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi ja sitä varten tarvitaan yli hallituskausien kestäviä linjauksia.

Uudistuksia tarvitaan, koska maailma muuttuu. ARA-järjestelmä on kaiken kaikkiaan osoittautunut erinomaiseksi suomalaiseksi malliksi, jonka avulla on saatu aikaan paljon hyvää maassamme. Vastaavanlaista mallia ei löydy muualta maailmasta, mutta sen sijaan muualta löytyy suuria ongelmia, joita meillä ei onneksi ole. On siis osattu tehdä paljon oikeita asioita ja uudistusten myötä saadaan tulevaisuuden mallitkin kuntoon.

 

Hyvät Vuokralaispäivien osallistujat. Olin viime vuonna tällä risteilyllä ensimmäistä kertaa ja tiedän jo mitä odottaa. Edessä on paljon mielenkiintoista asiaa asumisesta ja hyviä keskusteluja. Tiedän viimevuoden kokemuksella myös sen, että tämä porukka osaa kysyä ja haastaa. Tehkää niin nytkin, sillä tämä risteily on juuri sitä varten, että tuuletetaan ajatuksia reippaasti, mutta ilman muuta aina rakentavasti.

Lopuksi haluan vielä muistuttaa yhdestä tärkeästä asiasta. Elämässä ei pidä unohtaa hauskanpitoa. Nautitaan asiasisällön lisäksi hyvästä seurasta, ruoasta ja leppoisasta olemisesta. Kiitos, että olet tullut viettämään perinteisiä Vuokralaispäiviä kanssamme,  tehdään tästä yhdessä hyvä seminaari.

 

Suna Kymäläinen
Puheenjohtaja
Vuokralaiset ry