Naapurisi ei ehkä muista nimeäsi – mutta hymysi kyllä

Pitkään vaaleanruskeaan talvitakkiin pukeutunut nainen tervehtii hymyillen naapuriaan kerrostalon rappukäytävässä.

Yksinkertainen tervehdys tai pieni sosiaalinen kontakti – hymy, ystävällinen nyökkäys tai lyhyt juttutuokio – voi vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiimme. Ne luovat pohjaa myös hyvälle naapuruudelle ja turvallisuuden tunteelle.

Kun aivot aktivoituvat myönteisissä arjen kohtaamisissa, niissä voi vapautua oksitosiinia, jota kutsutaan ”luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden hormoniksi”. Tämä hormoni lisää hyvää oloa ja voi muun muassa alentaa myös stressiä.

Useat tutkimukset viittaavat samaan: ystävällinen tervehtiminen ja toisten huomioiminen näkyvät myönteisesti myös omassa elämänlaadussamme.
 

Pienet teot – iso vaikutus arkeen

Hyvä naapuruus ei vaadi erityisen aktiivista sosiaalisuutta tai syviä ystävyyssuhteita jokaisen kanssa. Useimmiten se muodostuu pienistä, toisia huomioivista teoista, jotka eivät vaadi suurta ponnistusta.

Asuintalossa tällaisia arjen huomaavaisuuksia ovat esimerkiksi:

  • talon yhteisten tilojen ja pihan pitäminen siisteinä – niissä liikutaan päivittäin
     

  • ennakkoilmoitus kotona pidettävistä juhlista – pieni tieto auttaa naapuria suunnittelemaan omaa arkeaan
     

  • perinteinen tervehdys rappukäytävässä tai pihalla – se ei maksa mitään, mutta jää mieleen

Hyvä naapurisopu voi parhaimmillaan synnyttää positiivisen lumipalloilmiön. Naapureiden välille muodostuu pieni, mutta tärkeä tukiverkosto, joka lisää turvallisuuden tunnetta. Ystävällinen tervehdys ja hymy voivat merkitä toiselle enemmän kuin arvaammekaan – ja vähentää yksinäisyyden tunnetta arjessa.

Ikivanha sanonta pätee yhä: tee toiselle se, mitä toivoisit itsellesi tehtävän. Pienet arjen teot ja huomaavaisuus rakentavat hyvää naapuruutta – ja kirsikkana kakun päällä ne parantavat myös omaa mielialaamme ja hyvinvointiamme.
 

Vuokralaiset ry toivottaa hyvää ystävänpäivää 14.2.2026!

 

Sivun kuva on luotu tekoälyä hyväksi käyttäen.


Takaisin sivun alkuun